Paluu tulevaisuuteen – Suomalaisyrittäjä pelasti kuuluisat kosketinsoittimet

Mikä yhdistää Stevie Wonderin, Jean-Michel Jarren, Keith Emersonin ja Rick Wakemanin? He kaikki ovat käyttäneet italialaisen Generalmusicin valmistamia kosketinsoittimia. 
Yhtiö ajautui selvitystilaan vuonna 2009, mutta herätettiin henkiin Suomessa, 
Salon kaupungissa.


Helmikuun 28. päivä 2017. Massatyöttömyyden koettelema Salo juhlii uuden soitintehtaan avajaisia. Paikalla ovat kaupungin silmäätekevät ja tietysti isännät, Soundion-yrityksen toimitusjohtaja Jukka Kulmala miehistöineen. Kansainvälistä väriä tuovat Paul Wiffen, englantilainen musiikkitekniikan guru, ja italialaiset it-insinöörit, jotka olivat mukana päivittämässä GEM Promega 2 -digitaalipianoa tälle vuosituhannelle. Uusitun soittimen tyyppinimeen lisättiin plus, valmistuspaikaksi merkittiin Salo Finland.

 

Suomalaisia digitaalipianoja lähdössä maailmalle. Ensimmäinen iso keikka GEM Promega 2+:lla tehtiin 7.3. Israelissa. Asialla 
oli Rick Wakeman 
(ARW, ex-Yes).

Uusittu Promega 2+ on kaunis myös sisältä. Helppo huollettavuus on laadun tärkeä osatekijä.

Avajaisiin on kuljettu pitkä reitti, jonka kuvaamiseen Kulmala sanoo tarvitsevansa viisi tuntia. Tyydymme lyhyeen versioon, ja oikaisemme hieman mutkissa.

 

 

 

”Hullu projekti”

Vuonna 2010 turkulainen musiikkikauppias Jukka Kulmala haki yritykselleen uutta potkua. Liikkeen kannattavuus oli romahtanut ankarassa hintakilpailussa, ja Kulmala päätti kasvattaa valikoimaansa uusilla laatumerkeillä. Eräänä aamuna hän näki ilmoituksen suuren italialaisen soitintehtaan konkurssista ja päätti tarttua toimeen sähköpostilla.

Yhteyden syntymiseen kului kuukausia. Kulmala ei saanut Generalmusicin konkurssipesältä vastausta kyselyynsä ennen kuin tajusi, että vastaanottaja ei ymmärtänyt englantia. Viestin kääntäminen italiaksi auttoi, ja neuvottelut käynnistyivät.

– Siellä oli kolme valtavaa hallia täynnä soittimia, niiden komponentteja, varaosia ja korjattavia tuotteita. Minulta meni neljä kuukautta inventoida ja pakata käyttökelpoinen tavara kuormalavoille, Kulmala muistelee.

Italialaiseen tapaan kaupan hierominen sisälsi myyjien tunnepohjaista epäröintiä, erinäisiä muotovirheitä ja jyrkkiä byrokraattisia kiemuroita. Aikaa kului kaikkiaan pari vuotta, mutta vihdoin vuonna 2013 Kulmala kuittasi omistukseensa GEM-, Elka- ja LEM-tuotemerkkien oikeudet ja konkurssipesän massiivisen irtaimiston, jonka rahtaamiseen tarvittiin 12 rekkaa.

Generalmusicin 125. juhlavuoden kunniaksi Kulmala ilmoitti, että tehtaan kuuluisin tuote, vuosina 1981–85 valmistettu Elka Synthex -syntisaattori, tuodaan uudelleen myyntiin vuoden 2015 aikana.
Ei se sitten mennyt ihan putkeen.


Uuteen alkuun

Analogista Elka Synthexiä tehtiin aikanaan vain 1850 kappaletta, vaikka kysyntää olisi riittänyt. Kulmala käynnisti joukkorahoituskampanjan, jolla haluttiin selvittää Elka Synthexin todellinen myyntipotentiaali. Hype netissä oli valtava, mutta kysyntä jäi alle minimitavoitteen.

Ennakkotilauksia ei siis tullut tarpeeksi, ja Kulmala otti aikalisän. Hän lähti uudelleen liikkeelle digitaalisella GEM Promega 2 -keikkapianolla, jonka sampleja mallintava tekniikka sai aikoinaan runsaasti kiitosta. Laitteen elektroniikka oli kuitenkin päivitettävä.

– Alkuperäisessä soittimessa käytettiin tarkoitukseen kehitettyä Drake-prosessoria, jollaisia olisi voinut saada vain tilaamalla miljoonan kappaleen erän. Eihän siinä ollut mitään mieltä, joten palkkasin soittimen alkuperäiset suunnittelijat töihin. He sovittivat pianoon uuden, entistä huomattavasti suorituskykyisemmän prosessorin.

'Menestyksen malja. Jukka Kulmalan markkinointi-päällikkönä työskentelee Paul Wiffen (oikealla), klassisen pianokoulutuksen käynyt muusikko, joka pitkällä urallaan on tehnyt yhteisyötä maailman tunnetuimpien syntikka-velhojen kanssa.

 

Kansainvälisille markkinoille tähtäävän soitintehtaan käynnistäminen vaati pääomaa ja eri alojen ammattilaisia. Kulmala kertoo saaneensa Tekesiltä 242 000 euron tuotekehityslainan ja saman verran euroja kerättiin sijoittajilta ja osakkailta. Soittimien markkinoinnista vastaa englantilainen Paul Wiffen, jonka osoitekirja on Kulmalan mukaan ”raamatun paksuinen”. Myyntipäälliköksi värvättiin Harri Pöyry ja tuotantotiimiin it-alan kokeneita asiantuntijoita. Pianojen valmistus on käynnistynyt Salon Tehdaskadulla.

 

Myyntipäällikkö Harri Pöyry todistaa, kuinka luonnolliselta Steinway & Sons- ja Faziola-flyygelien mallinnukset kuulostavat suomalaisella digitaalipianolla.

Kansainväliset myyntimatkat ovat jo tuottaneet tulosta, ja ensimmäinen Suomessa valmistettu GEM Promega 2+ -piano jäi Stevie Wonderille. Oli kokeillut soitinta ja oitis ihastunut siihen. Asiasta ei tarvinnut keskustella.

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2017Vastaavia, musiikin tekemiseen uppoutuvia ja sen liepeille kiertyviä haastatteluita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.

Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

 

 

13.05.2018
|
Teksti ja kuvat: Pentti Niemi
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy