Sähkökitaran humbucker-mikkien historia kattaa jo yli 60 vuotta – reilusti enemmänkin, jos mukaan lasketaan varhaisemmat, mutta ei laajaan käyttöön tulleet kokeilut. Pitkään ajateltiin, että niiden soundi vain on omanlaisensa, selvästi erilainen kuin yksikelaisilla ja sillä hyvä. Vähitellen on kuitenkin on ruvettu löytämään konsteja laajentaa humbuckereiden mahdollisuuksia ja ehkäpä lähestyä niillä yksikelaisten soundimaailmaa. Tässä pari tuoretta keksintöä sillä saralla.
Nordstrand Pickupsin BigRig on kaksikelainen bassomikki, ja saman ideoinnin soveltaminen kitaran kapeammalle kielivälille saattaa osoittautua hankalaksi. Sen aika näyttää.
BigRigin ideana on magneettipalojen sijoittaminen pareina viistosti kullekin kielelle. Aiemmat valmistajien käyttämät tavathan ovat olleet joko magneetit linjassa kielen kohdalla kaksikelaisissa tai pareina vierekkäin yksikelaisissa.
Nyt magneettipari lukee kielen värähtelyä eri kohdista, mikä laajentaa tonaalista spektriä – isompi äänikuva muistuttaa yksikelaisen tuottamaa säiyttäen silti jämäkkyyden keskitaajuuksissa.
Carey Nordstrand esittelee soundeja.
Monet vanhojen pienvalmistajien sähkökitarat ovat jännittävän näköisiä ja onhan niillä erikoinen soundikin – mutta kiusallinen ja tyypillinen ominaisuus on ronskisti hurisevat yksikelaiset mikit.
Jeff Senn Guitars valmistaa uudisversioita vanhanoloisella designilla – ihan suoria kopioita Teiscoista, Silvertoneista, Harmonyista ja muista saman aikakauden soittimista hänen kitaransa eivät ole, mutta esikuvat ovat selvät. Eikä mikeissä saa olla hurinoita.
Tähän tarkoitukseen Lollar Pickups kehitti Senn Model Onen, metallikuoreen rakennetun humbuckerin, jonka soundissa kuitenkin on helähtävä yläpää, mutta tarvittaessa rämäkkyyttä pitkää sointia varten.
Ja näin soi Lollareilla varustettu kitara Jeff Sennin käsissä:
Lisätiedot:
• Nordstrand Pickups
• Lollar Pickups – Kitarapaja, Hki
