Godin Session, HStadium HT & Summit Classic – paluu perusasioiden äärelle

|
Image

Kanadalainen laatuvalmistaja veistelee klassisia kitaramalleja modernein viilauksin. Voiko reseptillä mennä vikaan?

1970-luvun alusta saakka kielisoittimia valmistanut kanadalaisvalmistaja Godin on tehtaillut jo pidemmän aikaa omalla nimellään niin harraste- kuin ammattikäyttöönkin soveltuvia kitaroita. Katalogiin kuuluu omien mallien lisäksi kanadalaisen kohteliaat, mutta anteeksipyytelemättömät näkemykset kolmesta kaikkein ikonisimmasta kitaramallista.

Yhtiön uusimmissa Les Paul-, Stratocaster- ja Telecaster-mukaelmissa perinteet lyövät kättä modernimpien ominaisuuksien kanssa. Kaikille malleille yhteistä on laadukas työnjälki, luottamusta herättävän napakat kontrollit, pohjoisamerikkalaiset puut ja omavalmisteiset mikrofonit. Tutustutaanpa tarkemmin.

 

Summit Classic

Kolmikon kallein malli on hakenut inspiraationsa Gibson-maailmasta. Runko on kammioitu ja sitä peittää kaareva vaahterakansi. Mahonki on kuitenkin vaihtunut lehmukseksi ja liimakiinnitteinen kaulakin on veistetty hopeavaahterasta.

Muitakin eroavaisuuksia löytyy. Mikkeinä käytetyt Godin Custom Humbuckerit on pultattu suoraan runkoon ja kontrollipotikoitakin on vain kaksi. Master volumen ja master tonen lisäksi kannesta törröttää kuitenkin vielä High Definition Revoicer system (H.D.R) -painike.

Image

Liki huomaamaton HDR-kytkin antaa Summitin soundiin lisäpotkua.

Mikkivalitsin on totutusti kolmiasentoinen (kaula/molemmat/talla) ja myös otelaudan kaarevuus (12"/304.8 mm) ja mensuuri (24.75"/628.65 mm) noudattelevat G-tehtaan linjoja. Nauhoja on perinteiset 22 kappaletta ja satula on Graphtechin valmistama, kuten muissakin testin Godineissa. Käsiteltävää yksilöä koristaa puolikiiltävä Havana Brown -pinta, jonka lisäksi soitinta on saatavilla myös Trans White -viimeistelyllä.

Kitaran syliin kaapatessa ensimmäiseksi huomion varastaa sen keveys, joka tuo mieleen Gibsonin edullisemman pään Tribute-mallit ja entisaikojen Faded-sarjan. Näkemystä vahvistaa entisestään reunalistojen ja muiden krumeluurien puute. Otelautamerkit ovat kuitenkin persoonallisen koristeelliset, joskaan niiden materiaalista ei ole varmaa tietoa. Kitarassa ei ole plektrasuojaa, mutta lapaan on ruuvattu koko sen pinnan peittävä pleksi logoineen.

Image

Summitin runkoa on loivennettu juuri sieltä, missä esikuvan kulmikkuus yleensä ilmenee soittajan kylkeen iskostuvana sinelmänä. 

Rungon keveydestä johtuen soittimen kaula tuppaa hakeutumaan hihnan varassa aavistuksen kohti maata, mutta nahkaremmi mitä luultavimmin ratkaisee tämän ongelman kertaheitolla. Muutoin keveyden myötä kitaralla on helppo soittaa pitkiäkin seissioita ilman rasitusvammoja.

 

Tarkkaa työtä

Kannen vaahterapinta näkyy kauniisti ohuen viimeistelyn läpi ja viimeistely tuntuu samettiselta, myös kaulassa. Sen profiili on jossakin c:n ja d:n välimaastossa — se ei täytä kouraa kokonaan, mutta omaa kuitenkin tarpeeksi hartioita kramppaamisen estämiseksi. Nauhat ovat matalahkot, eivät ihan vintage-kokoluokkaa, mutta eivät myöskään jumbot.

Sen minkä Summit säästää koristeluissa, se korvaa käytettävyydellä ja tarkoilla toleransseilla. Godin-merkkiset virittimet ovat jämäkkää laatua, ja kuten muissakin testilaitteissa, vire pitää soiton aikana mallikkaasti. Kielet eivät tarraa missään mallissa satulaan ja nauhatyöt on kauttaaltaan tehty kiitettävällä pieteetillä.

Soittoergonomian lisäämiseksi Summitin rungon takapuolelta löytyy lievä viiste ja valmiiksi asennetut Schaller-tyyppiset hihnalukot takaavat, että hihnakin pysyy varmasti paikoillaan. Testimallin runko näyttäisi lähemmässä tarkastelussa olevan koottu kolmesta palasta.

Summitin akustinen sointi on erittäin äänekäs ja resonoiva. Sähköistettyinä mikit purevat perinteisesti ja tarjoilevat tehoa maltillisesti. Kaulamikki tuuttaa paksua kermaa, talla taas haukkuu terävämmin. Aivan tonen juuressa sijaitseva H.D.R. tuo lisäpotkua louhintaan. Se toimii sellaisenaan mainiona soolobuustina, tai sitten sillä voi tuupata muroutumisen rajoilla tasapainoilevan putkivahvistimen särörajan yli. Etuastepiiri toimii paristolla, joka Summitissa on sijoitettu kontrollionkaloon. Siinä tapauksessa, että patteri on päässyt tyhjenemään, H.D.R.-painike toimii käytännössä kill switchinä.

 

Stadium HT

Stadium HT on Godinin vastine vanhalle kunnon Telecasterille. Testiyksilö on viimeistelty läpikuultavalla Trans White -pinnalla, mutta vaihtoehtojakin löytyy: saatavilla on niin Desert Green ruusupuuotelaudalla, Matte Black ruusupuuotelaudalla ja vaahteraotelaudalla kuin vaahteraotelaudalla varustettu Havana Brownkin.

Testi-Stadium on varustettu vaahterakaulalla ja ruusupuuotelaudalla. Otelaudan kaarevuus on tele-perinteistä poiketen 12 tuumaa, mutta 25.5" (647.7 mm) -mensuuri noudattelee tuttuja kaavoja. Kaulaprofiili on esikuvastaan tuttu c. Nauhat eivät tässäkään mallissa ole suuren suuret, noin medium-luokkaa.

Image

Stadium HT:n kaulan liitos on pyöristetty ylänauhoille kurottelun helpottamiseksi ja soittomukavuutta tuova rungon viiste alkaa jo yläsarven tyvestä.

Kielet kulkevat lehmusrungon läpi messinkisillä tallapaloilla varustettua Custom T-Ashtray Hardtail Bridge -tallaa pitkin. Volume- ja tone-kontrollit sekä kolmiasentoinen mikkikytkin on sijoitettu tuttuun tapaan metallilevylle. Erityismaininnan ansaitsee testilaitteiden jykevin mikkivalitsin, joka on jo saavutus, sillä yhtäkään niistä ei pääse turhasta väljyydestä moittimaan.

Valkoisen rungon ja tummapaahdetun kaulan/otelaudan yhdistelmä toimii visuaalisesti mainiosti. Puu kuultaa hieman ohuen viimeistelyn läpi, mutta näyttää silti lähemmässäkin tarkastelussa ennen kaikkea valkoiselta eikä kellertävältä. Soittomukavuutta on lisätty pyöristämällä yläreunaa rungon takapuolella. Myös kaulaliitosta on pyöristetty, minkä myötä soololovesta pääsee kurottelemaan viimeisillekin nauhoille vaivatta.

 

Image

Stadium HT:n mikkivalitsin liikkuu hitusen viistoon, mutta muutoin tallanseutu on hyvin uskollinen Fenderin viitoittamalle mallille.

Mikkeinä toimivat tallaan sijoitettu Godin Custom Cajun ja kaulassa nököttävä Godin GS-3. Viimeksi mainittu tarjoilee ensipuraisulla jopa yllättävän räyhäkkää näkkäriä. Samalla siitä on moneksi volumea peruuttelemalla ja tonea annostelemalla. Tallamikki on kirkkaampi, mutta ei kirskuva. Mikkien välillä hallitsee hyvä tasapaino, jonka myötä keskiasento tarjoilee nautittavan humbuckermaista, ei liian mutaista, mutta kuitenkin yksikelaista paksumpaa soundia.

 

Session HT

Testin kolmas kitara on valmistajan Stratocaster-mukaelma. Kitaran väri on Bourbon Burst, mutta sitä on saatavilla myös Matte Blackina, Trans Creamina sekä Carbon Whitena, johon on muuhun mallistoon poikkeavasti ympätty reverse-lapa ja ruusupuuotelauta.

Image

Pienillä muutoksilla ulkoasu muuttuu omemmaksi ja Strato-tyyppisissä kitaroissa harvemmin nähtävä kiintotalla antaa tietysti oman säväyksensä.br /> Session HT:ssä rungon loivennukset on tehty aivan perinteiseen stratotyyliin, kuten hyvä onkin.

Kitarassa on Stadiumin tavoin lehmusrunko ja vaahterakaula, mutta otelauta on tällä kertaa intialaista laakeripuuta. Ero ruusupuuhun on ulkonäön ja sormituntuman osalta käytännössä olematon. Kaarevuus on muiden testilaitteiden tavoin 12 tuumaa ja mensuuri Stadiumista tuttu 25.5". Myös nauhat noudattelevat kokonsa puolesta sisartensa linjaa. Kapeahko c-kaulaprofiili mahdollistaa helpon ylä-e:n manipuloinnin peukalolla.

Kontrollit koostuvat push-pull-mekanismilla varustetusta sävynsäädöstä, volumesta sekä viisiasentoisesta mikkivalitsimesta. Kitaran jakki on sijoitettu rungon päätyyn, joka ainakin allekirjoittaneesta on kantta näppärämpi sijoituspaikka. Tämä on toki puhtaasti soittajakohtainen preferessi.

Session omaa yllättävän paljon visuaalista eroa Fenderiin pelkästään erilailla muotoillulla kolmikerroksisella plektrasuojallaan. Ulkoasu on muutoinkin kohdallaan; puun syyt paistavat näyttävästi Bourbon Burst viimeistelyn läpi ja telemäiset metallinupit istuvat hienosti kokonaisuuteen. Lisäksi ne ovat helposti tartuttavissa hikisemmässäkin menossa. Vireen pidosta ei liiemmälti tarvitse huolehtia, sillä hyvin leikatun satulan lisäksi kitarassa on kiinteä talla ja lapaankin on tällätty tavanomaisen yhden sijaan kaksi kielenohjainta.

 

Mikkiosastolla Godin on valinnut tallamikiksi Godin Custom Humbuckerin ja keskelle ja kaulaan GS-1 Single Coil Pickupit. Puolitettavan humpparin myötä Sessionista irtoaa tuttua stratomaista kaakatusta, mutta reservistä löytyy tarvittaessa runsaastikin hönkää. Talla- ja keskimikillä sekä niiden välimuodoissa komppaus on napakan honotuksen myötä erityisen nautittavaa. Kaulamikin erotteleva, mutta muhkea soundi toimii puolestaan niin komppauksessa kuin liidisoitossakin. Kitaralla taittuukin sujuvasti tyyli jos toinenkin aina funkista heviin, ja puhtaasti soundipolitiikan osalta se on testin monipuolisin instrumentti.

 

Tutulta näyttää, ja kuulostaa

Kuten todettua, kitaratrioa katsoessa ei jää epäilyksiä siitä, mitkä soittimet ovat toimineet Godinin esikuvina mallistoja suunnitellessa. Mutta vaikka kaikki kolme mallia tekevät kunniaa esikuvilleen, ne tuovat pöytään juuri sen verran omaa, että ei voida puhua pelkästä kylmästä kopioinnista.

Myös soundimaailmat mukailevat kitaroiden ulkoasujen herättämiä mielikuvia. Pienet modernit viilaukset ergonomiaan, soittomukavuuteen ja soundipalettiin ovat toki aina lopulta makuasioita — tervetulleita toisille, punainen vaate joillekin.

Testin perusteella kaikki mallit ovat yhtä kaikki laadukkaan ja luotettavan oloisia työkaluja, joilla on ilo soittaa. Ne tarjoavat varteenotettavan vaihtoehdon isompien valmistajien vastaaville tuotteille mikäli lavan logon ei ole aivan pakko alkaa g:llä tai f:llä. Henkilökohtaisesti kelpuuttaisin minkä tahansa nyt kokeilemastani kolmikosta niin studioon kuin keikoillekin. Jälkimmäistä toimintaa silmällä pitäen gigbagit sisältyvät soittimien hintaan.
 

Godin

Mukaelmia klassisista kitaramalleista

 

Godin Session HT
• kaula: vaahteraa laakeripuuotelaudalla
• runko: lehmus
• mensuuri: 25.5"/647.7 mm
• radius: 12"/304.8 mm
• säädöt: volume, tone, viisiasentoinen mikkikytkin
• mikrofonit: Godin Custom Humbucker, 
2 × Godin GS-1 Single Coil
• talla: kiinteä
• hinta: 1199 €

Godin Stadium HT
• kaula: vaahteraa ruusupuuotelaudalla
• runko: lehmus
• mensuuri: 25.5"/647.7 mm
• radius: 12"/304.8 mm
• säädöt: volume, tone, kolmiasentoinen mikkikytkin
• mikrofonit: Custom Godin Cajun & Godin GS-3
• talla: Custom T-Ashtray Hardtail Bridge
• hinta: 1390 €

Godin Summit Classic
• kaula: vaahteraa ruusupuuotelaudalla
• runko: mahonkia vaahterakannella
• mensuuri: 24.75"/628.65 mm
• radius: 12"/304.8 mm
• säädöt: volume, tone, kolmiasentoinen mikkikytkin, H.D.R.
• mikrofonit: 2 × Godin Custom Humbucker
• talla: tune-o-matic
• hinta: 1590 €

Lisätiedot: F-Musiikki


Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2023. Vastaavantyyppisiä, niin lyhyitä kuin pitempiäkin, käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  

Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena. 

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. 

Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.