K10.2 palvelee normaalina aktiivisena PA-kaappina itsekseen tai subilla tuettuna, perinteisenä kulmamonitorina, tai vaikka itsenäisenä kolmen kanavan pikku-PA:na.
Aktiivikaiuttimen paras kaveri on hyvin suunniteltu DSP-prosessori, jolla loivennetaan kaikkiin rakenneratkaisuihin aina vääjäämättä liittyviä kompromisseja, optimoidaan vahvistimien toiminta sekä elementtien suojaus, ja tarjotaan vielä käyttäjälle työkalut soundin muokkaamiseen tilanne- ja tarvekohtaisesti.
Ja tilanteita riittää, sillä K10.2 on todellinen monikäyttökaiutin. Muotoilunsa ansiosta se sopii kyljelleen kaadettuna lattiamonitoriksi, jolloin perussoundiksi voi valita jommankumman DSP:lle ennakkoon ohjelmoidun ”monitor”-vaihtoehdon. Ne tarjoavat hieman erilaisen sähköisen bassovaimennuksen, jolla kompensoidaan lattiapinnan aiheuttamaa akustista bassokorostusta ja turvataan soundin selkeys.
PA-kaiuttimena K10.2 voidaan nostaa salkoon ja telineputkelle löytyy kaapin pohjalevystä kaksikin koloa – yksi suuntaa kaiuttimen suoraan eteenpäin, toinen kallistaa sitä 7,5 astetta etukenoon, jolloin ääni osuu etupenkeille vaikka kaiutin olisi vähän korkeammallakin.
Sijoitus telineelle ei ole ainoa vaihtoehto, sillä kylkiin ja kansilevyyn upotettujen M10-kierteiden ansiosta ripustus sekä kiinteä asennus seinäkannakkeisiin tulevat myös kysymykseen.
Monitorikäyttöön tarkoitettujen kahden esiekvalisoinnin jatkona on PA-käyttöön kuusi erilaista perusvastetta, joissa on huomioitu puhe- ja musiikkiäänentoiston erilaisia tilanteita, ja onpa mukana vähän spesiaalimpi variantti pantamikkejä käyttäville ryhmäjumppien ohjaajillekin.
Kaikkiaan valikosta löytyy 11 erilaista valmista perusvastetta, joista esittelemättä ovat enää akustisen kitaran ja laulun yhdistelmälle tarkoitettu sekä sähköbassolle räätälöity presetti, ja aivan hännän huippuna oleva ”studio monitor”, jonka pitäisi taustatietojen mukaan jäljitellä erittäin tunnetun suomalaisen studiomonitorin soundia.
Tehtaalla ohjelmoitujen ekvalisointien lista näyttää ylenpalttiselta, mutta koeselaus vakuuttaa niiden mielekkyydestä – ne ovat nopea tapa sovittaa lähtösoundi käyttötilanteeseen ja erot eri vasteiden välillä ovat todellisia ja sitä kautta myös merkitseviä.
Eikä se listan viimeisenä komeileva ”studiomonitor” ole ollenkaan kehno esitys sekään, mutta se lienee ympätty mukaan pikemminkin vain osoitukseksi, että tällaiseenkin pystytään kun halutaan. Käytännössä hyödyntäminen studiossa on hiukan hankalaa, sillä tehokkaat D-luokan vahvistimet on varustettu tuuletinjäähdytyksellä, jonka äänitaso ei keikkaoloissa haittaa ketään, mutta muodostaa kyllä studiossa ylimääräisen häiriön. Intressantti vaihtoehto kuitenkin.
Erillistä bassokaappia K10.2:n tukena käytettäessä valitaan DSP:n menusta myös käyttöön jokin kolmesta eri jakotaajuudesta ja tasataan kaiuttimien keskinäisestä sijoituksesta mahdollisesti aiheutuva kulkuaikaero viiveasetuksella.
Jospa säädänkin itse?
Tehtaalla ohjelmoitujen presettien lisäksi K10.2:n muistiin on varattu tallennustilaa myös viidelle käyttäjän itse ruuvaamalle ekvalisoinnille.
Työkaluna on nelialueinen korjain, jonka diskanti- ja bassosäädöt toimivat hyllytyyppisesti ja kaksi keskialueen säätöä täysparametrisesti. QSC on linjannut ekvalisaattorinsa niin, että tarjolla on ainoastaan vaimennusmahdollisuus, eikä lainkaan korostusta. Enimmäisvaimennus on kullakin kaistalla kuusi desibeliä ja säätö on porrastettu puolen desibelin askeliin. Keskialueen korjaimet voi kuitenkin kohdistaa myös samalle taajuudelle, joten niillä pääsee kaivamaan enimmillään 12 desibelin kuopan, mikäli nyt sellaisen johonkin haluaa.
Mukana mikseri
Nykytapaan myös QSC on varustanut aktiivikaappinsa pienellä mikserillä, K10.2:n tapauksessa kolmikanavaisella.
Ykköskanava on varattu linja- tai mikrofonikäyttöön, kakkostulo linja- tai instrumenttikäyttöön, ja kolmas kanava linjatason stereotulolle. Kahden ensimmäisen signaalin saa rinnakkaislähdöstä eteenpäin suoraan, mutta kolmoskanavan signaalille ei ketjutusta ole tarjolla muutoin kuin osana kaikkien kanavien yhteistä summalähtöä.
Kätevä on
ABS-muovista varustettu kotelo tuntuu jämäkältä ja kaiutinelementtejä suojaava metalliverkko on vankkaa tekoa. Kaapin nostelu ja kanniskelukin käyvät kätevästi, kiitos kahden jämerän metallikahvan, joista saa pitävän otteen isommallakin kouralla.
Jokaisella tulolla on oma gain-säätönsä, jonka haarukka ulottuu täysin mykistetystä 10 desibelin lisävahvistukseen saakka. Eri signaalilähteiden keskinäinen balanssi on helppo asettaa ja nopeasti muunneltavissa.
DSP:n käyttö ei sekään ole hankalaa. Kahden selauspainikkeen ja yhden enkooderin yhdistelmällä oppii nopeasti navigoimaan selkeässä menussa, vaikka yksittäisen parametrien haku valikosta vaatiikin jonkin verran aikaa. Kyse on kuitenkin luonteeltaan makrotason asetuksista, jotka laitetaan kohdilleen ennen keikan alkua, eikä niihin ole tarpeen sitten vedon aikana kajota.
Hillittyä voimaa
Vahva, tasapainoinen ja täsmällinen kuvaavat QSC K10.2:n sointia. Mitään ei puutu, eikä mikään myöskään sojota paketista holtittomasti ulos. Perussoundi ilman mitään muokkausta on terve ja luonnollinen, ja DSP-preseteillä tai omatoimisesti säädettävällä ekvalisaattorilla sitä on helppo painottaa tilanteen mukaan.
Tulokanavien toimenkuvat on lyöty tehtaalla lukkoon ehkä turhankin tiukasti, sillä kaksi yleispätevää mikrofoni/linjatuloa olisi antanut enemmän liikkumatilaa silloin, kun kaiutin palvelee itsellisenä äänentoistokeskuksena. Kumpaankin jos olisi vielä kytkimellä valittava optio muuttaa sovitus linjatasosta instrumentille sopivaksi, niin avot – täydellistä olisi.
Ja kun nyt nälkä alkoi syödessä kasvaa, niin mainitaan ääneen toinenkin toive: yhdellä säätimellä ja päälle/pois-kytkimellä helposti hallittava kompressori dynamiikan paimeneksi olisi kerrassaan mainio lisä monelle harrastajalle. Eikä sellaista panisi pahakseen äänentoistyrittäjäkään silloin, kun jättää miehittämättömän setin vaalitilaisuuteen rientäessään itse toiselle keikalle.
Näistä toiveista huolimatta on kuitenkin todettava, että QSC K10.2 on oivallinen tuote: soundillisesti erinomainen, toiminnoiltaan monipuolinen.
QSC K10.2
• 2-tierakenne
• 10 tuuman kartioelentti bassokaistalle
• 1,4 tuuman kompressiodriveri diskantille
• suuntaavuus 90°, axisymmetric
• ABS-muovista valmistettu kotelo
• toistoalue: 56 Hz - 20 kHz (-6 dB)
• toistoalue: 50 Hz - 20 kHz (-10 dB)
• D-luokan vahvistimet: basso 1800 W & diskantti 225 W
• maksimiäänenpaine hetkellisesti 130 dB (SPL) @1M
• maksimiäänenpaine jatkuvana 122 dB (SPL) @1M
• pohjassa kaksi paikkaa kaiutintelineelle,
suora / 7,5° kallistus
• kyljissä ja kannessa M10-kierreistukat ripustukseen ja asennukseen
• mitat (kork x lev x syv, mm): 519 x 320 x 300
• paino: 14,5 kg
Lisätiedot: EM Nordic
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2017. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.
