Voi että! Teidän kriitikkoanne on nyt pahasti johdettu harhaan tai muuten huijattu! Kun päätoimittajan listalta valitsin arvosteltavia levyjä, niin odotin ilman muuta että Eripura: Riitasointuja on tietenkin jotain jatsia! Ei ollut, on oululaista uudempaa punkkia hyvin soitettuna ja sovitettuna.
Tuskinpa olisin jazzia kyennyt arvioimaankaan. Enhän ole kuitenkaan punkkarikaan, mutta paikan päällä Helsingissä vuosina 1978 – 1981 nähtiin kyllä kaikki uudet punkvaikuttajat Koiton salilla tai Kaivopuistossa. Voi niitä aikoja!
Oululainen Eripura julkaisi aktiiviaikoinaan äänittämänsä studiodemot yhtenä albumikokonaisuutena. Toisin kuin aluksi pelkäsin tämä ei kuitenkaan ole mitään örinäpunkkia vaan hyvin soitettua ja sovitettua musiikkia, josta kunnian saa kitaristi-taustalaulaja Jussi Moilanen.
Moilasen lisäksi Eripurassa soittavat Jaakko Äijälä: laulu, Jukka Kamula: kitara, Timo Luttinen: basso, sekä rumpalina vuorollaan joko Antti Seppälä tai Heikki Tikkanen.
Eripura edustaa niinsanottua uuspunkkia, onhan se perustettu vasta vuonna 2010. Nythän voimme taas ennustaa punkille uutta tulemista, kun kaikkien suomipunkkien isä ja äiti Kimmo Miettinen julkaisu juuri uuden punkhistoriikkinsa!
Eripuran levy osoittaa yhtyeen olleen aivan valmis vaikka mille estradeille tahansa, mutta ajanpuute ja toistuvat miehistönvaihdokset hajottivat yhtyeen – kuten kävi monille muillekin uusille bändeille tuolloin.
Riitasointuja-levyllä Eripura soittaa kyllä hyvän setin ei pelkästään punkkia vaan myös livauttaen siihen mukaan hevi-, rock- ja popelementtejä.
Tämä on hieno kooste yhtyeen tekemisistä, pitäisi vaan tavoittaa kohdeyleisö muuallakin kuin Oulussa!
Eripura: Riitasointuja (Shity Sity Records, 2020)
