Nayteikkuna

f#”The Wansee Punk” – improvisaatioilottelua

The Wannsee punk on mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa artistit tuuttaavat kuuluville moni-ilmeistä, kekseliästä ja mielenkiintoista äänikollaasia. 

Levykokoonpanossa Sid Hille soittaa Fender Rhodesia, Thereminiä ja Arturian valmistamaa Microbrute -syntetisaattoria, Jori Huhtala kontrabassoa ja Markus Ketola rumpuja. Lisäksi levyn kolmella raidalla vierailijana esiintyy virolaissyntyinen laulaja Liina Saar. 

The Wansee punk -levyn on julkaissut Satnamusic, joka on säveltäjä, pianisti ja orkesterinjohtaja Sid Hillen oma levymerkki. Levy on äänitetty Viron Viljandissa kiertueen välipäivänä, ja sen on miksannut ja masteroinut Markus Ketola. Ketola on tehnyt hyvää työtä, sillä levyn balanssit ja soundit tuntuvat toimivan hienosti eri kuunteluympäristöissä. 

Levyn kannen on kuvannut ja suunnitellut Maarit Kytöharju.

Levyn improvisointiin perustuvissa biiseissä on suunnitelmallisuuden ja mietityn ”kappalemaisuuden” tuntua. Se johtunee osittain siitä, että artistit ovat improvisoineet paljon keskenään, ja että levy äänitettiin kiertueen välipäivänä – voi kuvitella, että joitain keikalla käytettyjä musiikillisia ideoita olisi läsnä myös tällä levyllä? 

Levyn dramaturginen kaari kuljettaa kuulijaa tunnelmasta toiseen mallikkaasti: vauhdikas aloitus, sitten seesteisempää, taas vauhdikkaampaa jne. sopivissa suhteissa. 

Ensimmäinen biisi, ”The Scream”, imaisee mukaansa. Se lähtee liikkeelle rivakasti: Liina Saar käyttelee ääntään instrumentinomaisesti ja Hillen Rhodes-iloittelu on ring modulaattorin sävyttämää. Pienen suvannon jälkeen vauhdikas meno jatkuu. 

Toinen biisi, ”Suru”, toimii seesteisyyttä luovana vastapainona aloituskappaleelle. Molemmissa kappaleissa Liina Saar pääsee esittelemään kekseliästä äänenkäyttöään. 

Kolmantena tuleva ”Fast emotions” on nopeampaa menoa. 4. kappale ”The Wannsee punk” sisältää Sid Hillen ääni-ilmaisua ja ring moduloitua soundia, jotka saavat paikka paikoin kuulijan naurahtelemaan iloisesta hämmästyksestä. 

5. biisissä ”Abstract counterpoint” Hillen pehmeä Rhodes-soundinen melodiankuljetus ja komppityöskentely kohtaavat Huhtalan bassolinjat ja Ketolan rytmikontrapunktisen rumputyöskentelyn. 

Seuraavana kuultava ”High end low end” lähtee isompaan tilaan sovitetuilla kiintoisilla bassolinjoilla, jonka päälle liukuu matalia, laivan tuuttauksienkuuloisia ujelluksia. Ujellukset on todennäköisesti tehty Theremenillä ja oktaverilla, sillä matalien äänien jälkeen Thereminin ujellussoundi vetelee ääniviivoja korkeammille taajuuksille. Lopussa ujellukset jälleen palaavat matalampiin rekistereihin. Ketolan rumputyöskentely on sävykästä ja toimivaa. 

”Mood swings” on viimeinen kappale, ja siinä on jälleen mukana Liina Saar. Biisin vaihtuvissa komppitunnelmissa, ja sen soundeissa, on piirteitä muun muassa shuffle-, lattari-, elektro-dub-, neo soul-, fuusio- ja bebop-sävyistä. Melodia- ja harmoniamaailmat vaihtelevat dissonanttisemmista jazzmoodeista konsonoivampiin kirkkosävellajeihin. Puolen välin jälkeen on hauska kohta, jossa Saar ja Hille iloittelevat lauluäänen ja Thereminin vuoropuhelulla. Biisi rauhoittuu ja konsonoituu loppuaan kohden päättäen koko levyn valoisiin tunnelmiin. 

f#: ”The Wansee Punk”, (Satna Music 2018)
 

28.05.2018
|
Toni Honkala
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy