Vai että mihinkäs se tiikeri niistä raidoistaan pääsee? Sarjakuvarockin eittämätön legenda todistaa meille tässä toisin, ja pitää hämmästellen myöntää: oikein tyylikkäästi.
Kiss-yhtyeen laulaja-kitaristi Paul Stanley (Stanley Bert Eisen, 69) , ei lopulta kai pystynyt enää vastustamaan paloaan tulkita vaihteeksi jotakin täysin muuta, ja heittäytyikin sitten täysillä vanhan rakkautensa, soulin, vietäväksi. Voihan toki olla, että koronan aiheuttama täyssulku, ainakin keikkojen suhteen, sai vanhan ketun miettimään: nyt tai ei koskaan.
Lopputuloksena voidaan nyt nautiskella yksin, ryhmässä tai kaksin sen oman mielitietyn kainalossa klassikkojen uustulkintojen, ja vasiten tätä projektia varten kynäiltyjen tunnelmapalojen kera.
Stanleyn ääni on kuin ihmeen kaupalla pysynyt kutakuinkin kuosissa kaikki nuo vuosikymmenten aikoina tehdyt rock-keikat. Nyt kun ei sitten todellakaan mennä (pelkästään) kovaa ja korkealta, ollaan miehen ikäkin huomioiden enemmän inhimillisen tekemisen puolella.
Motown, ja muiden nimien muassa Solomon Burken ja The Temptationsien aikanaan nähdyt keikat ovat jättäneet tavaramerkkinään falsetissa laulavaan mieheen pysyvän jälkensä, jota ei maksimiinsa viety rock-kukkoilukaan ole millään onnistunut huuhtomaan pois.
Ison bändin (kymmenen muusikkoa, kappaleesta riippuen saksofoni-trio sekä jousikvartetti vielä päälle) maukas tekeminen ilmenee heti. Ammattitaito on onnistuttu yhdistämään soittajiin, jotka tekevät tekosensa nimenomaan rakkaudesta lajiin. Nyt ei olla otsa rypyssä kankean akateemisia, mutta tulkinnat tehdään silti alkuperäisiä sovituksia kunnioittaen.
The Spinnersin 1973 julkaisema Could It Be I´m Falling In Love avaa ilahduttavan ja piristävän levyn vapautuneesti ja menee kuin vaivihkaa, kursailematta heti asiaan.
Tätä se on se soul ja rhythm ´n´ blues.
Stanleyn äänenvärin tunnistaa ja ilokseen erottaa – vaikka taustalla onkin kosolti jousia ja puhaltimia – ja mies tosiaan saa keskittyä täysin tulkintaansa ilman komppikitaraa.
Onpa Stanley sorvannut kyllä itse myös muutaman täysverisen, genreen istuvan omankin kappaleensa mukaan. I, Oh I on pirteä uptempo, aivan kuten Loreleikin.
Oikeaoppinen duetto vedetään yhdessä taustalaulaja Crystal Starrin kanssa ja niin edelleen.
Kiss-pestistäkin tuttu rumpali Eric Singer rojauttaa aina tilaisuuden tullen tulemaan napakan tyylitajuisia fillejä. Kyllä maittaa.
48-minuuttisen kokonaisuuden on tuottanut nimimies itse. Apulaistuottajana, äänittäjänä sekä miksaajana tässä toimiva Greg Collins on ehtinyt urallaan tehdä töitä mm. Eelsin, No Doubtin, U2:n sekä myös juuri Kissin kanssa.
Kuinka perinnetietoista tämän kädenjälki sitten tässä yhteydessä oikein on, on ihan kuuntelijan vihkiytyneisyydestä kiinni, mutta itselleni lopputulos toimii mainiosti, ja täydestä menee kuin väärä raha. Sangen viihdyttävää, se on vissi.
Lainatuista paloista Soul Stationin käsittelyssä eniten miellyttävät Five Stairstepsin O-O-H Child, Smokey Robinson & The Miraclesin tutuksi tekemä The Tracks of My Tears sekä hiukan kenties jo kulumaankin päässyt The Temptationsin Just My Imagination.
Siirappinen nojailu illan viimeisillä hitailla onnistuu oikein hyvin kyllä You Are Everythingin tahtiin, mutta Al Greenin Let´s Stay Togetherissa mennään jo ihan sitten siellä Stanleyn nykykykyjen rajoilla. Kitaristi Rafael Moreira malttaa nippanappa pysyä aisoissa.
Upeasti jäädään nyt hyräilemään Stanleyn kera duurissa, levyn päättävässä The Four Topsin Baby I Need Your Loving -kappaleessa. Muistakaa, vaikka se ehkä fraasilta vaikuttaakin: Meillä on paitsi musiikki, myös parhaimmillaan toisemme.
Jos vielä keikkoja tulee, niin monet meistä varmaan mielellään niille menevät. Saa nähdä, kuinka tämän kanssa käy. Tuleeko edes Eurooppaan? Saadaanko tätä vielä lisää? Mutta vieläkin hymyilyttää ja samalla tuntee itsensä onnekkaaksi, kun vielä parikymmentä vuotta sitten näki sen Stanleyn toistaiseksi tunnetumman orkesterinkin siinä alkuperäisessä kokoonpanossaan.
Kun lähtee liikkeelle ilman ennakkoluuloja, voi yllättyäkin positiivisesti. Niin kävi nyt ja kävi muuten silloinkin.
Paul Stanley´s Soul Station: Now And Then (Universal, 2021)
