Pekko Käppi on aikakautemme kansanmuusikoista yksi merkittävimmistä. Isoin ansio on tietenkin jo unohdetun jouhikon tuominen 2000-luvulle. Nyt Käppi on palannut juurilleen rekilaulujen pariin.
Jouhikko, yksi kansallissoittimistamme, oli korkeintaan kuriositeetti ennen kuin Pekko Käppi puhalsi pölyt sen kieliltä ja alkoi syvälle menevän tutkimusmatkansa. Se johti aivan uusille poluille.
Varsinainen neronleimaus oli mikittää soitin kitaran lailla ja luukuttaa sitä efektipedaalien läpi. Se retki on tehnyt Käppistä mielenkiintoisen artistin, jossa on yhdistelmä shamanistista kansanmuusikkoa ja rocktähteä.
Kun verevästi omanlaistaan suo-bluesia laulava Käppi esiintyy bändinsä kanssa, on vaikutelma varsin kaukana siitä perinteisestä kansanmuusikosta, mitä olemme tottuneet odottamaan. Mutta kansanmuusikko Käppi kuitenkin pohjimmiltaan on.
Tämä levy on paluu juurille, vanhoihin suomalaisiin rekilauluhin, joita Käppi on esittänyt niin Suomessa kuin ulkomaankiertueillaankin jo parinkymmenen vuoden ajan. Kaikki ylimääräinen on riisuttu.
Sähköt on kytketty pois ja vain öljylampun liekki valaisee pirttiä. Jäljelle jää pehmeästi soiva jouhikko ja arkaainen laulu.
Kenttä-äänitysperiaatteella olohuoneessa tallennettu levy on käytännössä livetallenne vailla mitään kikkailuja. Se on hyvä ratkaisu. Kuulijan on helppo pistää silmät kiinni ja kuvitella itsensä tuvan nurkkaan kuuntelemaan esitystä.
Mukana on kaihoisia rakkauslauluja ja sitten niitä vähän roisimpia. Se kertoo siitä, että kansanlauluperinteessämme kieli on hyvin rehevää ja paljon konstailemattomampaa kuin koulujen laulukirjoissa on totuttu kuulemaan.
Herkullinen on esimerkiksi tämä ennustajaeukon ja Hilman kohtaaminen.
Kesäniemen Hilmahan se naimaan lähti / poovariakan kautta ja kautta /
poovariakka käski Hilman pestä kuukaustautista paitaa ja paitaa /
sittenhän Hilman piti Antille juottaa paitan pesuvesi ja vesi /
että se Antti sen Hilman kanssa sen pappilan reissun tekis ja tekis
(Poovariakka)
Pekko Käppi: Finnish Folk Songs Vol. 1
Helmi Levyt (2019)
