Robben Ford on ansainnut kannuksensa jo aikoja sitten. Hän kuuluu rhythm’n’blues -tyylisen kitaroinnin eläviin legendoihin. Yleensä Fordilla on levyjen tekemisen peruskuviona ollut perinteinen ”loistava bändi loistavassa tilassa loistavan ääniteknikon kanssa”. Siellä on sitten äänitetty biisejä muutama päivä, ja tehty lisä-äänityksiä, jos on ollut tarpeen. Lopuksi miksaus ja masterointi.
Pure-levyn Ford on kuitenkin tehnyt hieman toisin. Hän aloitti perinteiseen tapaan, mutta muutti projektia niin, että rakensi ja soundituotti biisit studiossa apunaan ääniteknikkö ja toisena tuottajana toiminut Casey Wasner. Vasta tämän jälkeen äänitettiin rummut ja basso. Fordin levynkansiselostuksesta jää hieman epäselväksi, mitä Ford ja Wasner ovat tehneet valmiiksi asti ennen kuin rytmiryhmä on päästetty naruttamaan soittoaan, ja onko Ford itse vielä soittanut jotain rytmiryhmää äänitettäessä?
Levyn biiseistä ja toimintavasta Ford kuitenkin mainitsee, että tämä Pure-levy on ehkä täydellisin kuvaus hänen henkilökohtaisesta musiikillisesta visiostaan niin, että aiemmat levyt ovat olleet hänen eri kehitysvaiheidensa tuotoksia. Fordin mukaan kaikki kuitenkin on johtanut tähän Pure-levyyn, jota tehdessä Ford on saanut muovata biisejään vielä enemmän omannäköisekseen.
Kaikki biisit ovat Fordin tekemiä, ja kaikki kitarat hänen soittamiaan. Ford on soittanut levylle myös kiippareita, joita kuuluu siellä täällä pääasiassa säestävässä ja tekstuuria luovassa funktiossa.
Muita biiseillä esiintyviä soittajia ovat Jimmy Malis (Oud-luuttu), Satam Ramgotra (tabla), sekä rumpalit Nate Smith, Patrick Ford, Keith Carlock, Toss Panos, Casey Wasner ja Shannon Forest, basistit Dave Row, Brian Allen, Steve Mackey ja Anton Nesbitt, sekä saksofonistit Bill Evans ja Jeff Coffin.
Levyn biisit ovat keskenään aika erilaisia, mikä on hieno juttu. Blues for Lonnie on rootsmaisempaa perusbluestunnelmaa sävytettynä Fordin kokeneilla sormillaan loihtimilla maukkailla soundeilla. Saksofonien maltilliset taustariffit kruunaavat tunnelman.
Go on tiukkakomppinen biisi, jossa Nate Smith tupsuttelee eläväistä virvelighosthässäkköintiä napakan virpan perusiskusoundin ohessa. Teemassa on hauskoja oktaaviunisonokuvioita kitaralla ja saksofonilla.
Pure ja siitä lohkaistu Intro, yhdistelevät oud-luuttua, tablaa ja Fordin kitarointia. Balafon-kappaleessa on matalataajuista kiippari-/syntikkalinjaa, ja Fordin kitarassa vaihteeksi laadukkaankuuloisesti moduloitu soundia. Levyn päätösbiisissä Brian Allen soittaa tyylikkään bassosoolon.
Levyn on äänittänyt Casey Wasner The Purple House -studiolla Lieper’s Fork:ssa USA:n Tennesseessä. Lisä-äänityksiä on tehty Tennesseen Nashvillessä Sound Emporium ja Blackbird -studioilla. Levyn ovat miksanneet ja tuottaneet Robben Ford ja Casey Wasner. Masteroinnin opereeras Tommy Wiggins.
Tämä levy laajentaa käsitystä Fordin musiikillisesta ilmaisusta, ja kestää monia kuuntelukertoja.
Robben Ford: “Pure” (Edel Germany GmbH earMUSIC, 2021)
