Artikkelit

Saimme aikoinaan lukijalta Bluetonen vahvistimia koskevan vihjeen, jonka pohjalta ryhdyin tutustumaan aiheeseen ja suunnittelemaan jutun tekoa. Syksyn alkupuolella pääsin niin pitkälle, että käväisin vieraisilla Bluetonen tukikohdassa ja sovimme muutaman vahvistimen testaamisesta. Nuo testit ovat luettavissa Riffin numerosta 6/2014 (ilmestyy 3. joulukuuta), ja tässä nettispesiaalissa keskityn hieman taustojen esittelyyn.

Äänitteitä, jotka kansa tuntee. Tuottajia, jotka jäävät usein taustahahmoiksi. Mielenkiintoisia tarinoita miten asiat johtivat toisiin asioihin ja ratkaisut syntyivät. Vuorossa nyt Pave Maijanen, joka Riffin pyynnöstä poimi esiin kolme erityisesti mieleen jäänyttä hanketta.

• Wigwam: Nuclear Nightclub (Love Records, 1975)

• Hurriganes: 10/80 (Scandia, 1980)

Menneiden vuosikymmenien eksoottinen kitaradesign ja tämän päivän tuotantoprosessi yhdistettynä huokeaan hintaan. Miten toimii Italia-kitaroiden konsepti?

Esitettävän biisin alkuperä ja luonne olisi hyvä ymmärtää, muuten sitä ei voi lähestyä ja kohdella oikein. Mutta ei alkuperäistä esitystä tarvitse sellaisenaan toistaa vaan siitä voi vallan hyvin tehdä erilaisen, omannäköisensä version. Kyllä Sibelius taipuu steelpannuorkesterille siinä missä Hendrix tai Konstan parempi valssikin. Tarvitaan vain riittävästi tajua eri musiikinlajien erityispiirteistä, oivallusta siitä mitkä asiat voi tehdä toisin ja kuinka samalla säilytetään alkuperäisteoksen ydin.

Terästynnyristä valmistettava Steel Pan syntyi noin kuusikymmentä vuotta sitten Karibian Trinidadilla ja kyseessä on ainut täysin uusi akustinen soitin tällä vuosisadalla. Erikoistapauksiin aiemminkin lukijoitamme perehdyttänyt Taisto Kuortti kävi Karjaalla katsastamassa, kuinka tynnyri taipuu soittimeksi suomalaisen taitajan käsissä. Ja miten kalypso kohtaa Sibeliuksen…

Suuren lukijakyselyn päätteeksi arvomme kokoelman melleviä palkintoja, jotka paljastamme joulukuun aikana yksitellen lisäämällä tämän jutun alkuun aina uuden palan.
Ota osaa Suureen Lukijakyselyyn niin saatat voittaa jonkin mahtavista palkinnoista. Kokoelma karttuu pikku hiljaa ja koko pumaska arvotaan tammikuussa…

Vielä ehdit – vastausten tulee olla Riffin toimituksessa viimeistään 15. tammikuuta 2015.

Ensi vuonna ilmestyy Riffin 20.s vuosikerta ja sen vuoksi ajattelimme luodata lukijakuntamme ajatuksia lehden nykyisestä sisällöstä ja kuulostella samalla tuleviin sisältöihin kohdistuvia toiveita.

1960-luvulla musiikin maailmaan sukeltaneena olen aina pitänyt sähköisen 12-kielisen kitaran soinnista. Chorukset ja muut mallinnusvideovatkaimet ovat kivoja, mutta niiden avulla ei synny tuota ainutlaatuista vellovaa ja samalla ilmavaa, helisevää sointia eikä muhevan täyteläistä komppisoundia. Vain oikea 12-kielinen kuulostaa kaksitoistakieliseltä.

Syntikkamies ja biisintekijä Sebastian ”Kebu” Teir haluaa palauttaa arvoonsa 1970–80-lukuisen melodisen instrumentaalimusiikin. Siihen tarvitaan myös täydellinen analoginen soundi, jota jäljittäessään hän on ehtinyt omistaa toista sataa syntikkaa.

Beach Boysien Good Vibrations -kappaleesta ja ’50-luvun kauhuelokuvien äänimaailmasta saattaa tarkkakorvainen poimia hieman naisääntä muistuttavan vinkuvan äänen. Lähinnä elektronista soittosahaa muistuttava kummallinen vinku on peräisin vuosisadan alussa keksitystä soittimesta, johon ei saa missään nimessä koskea, mikäli sitä aikoo soittaa. Mistä oikein on kysymys?

Puolisen vuotta sitten Kai Hahto oli tehnyt töitä kahden kansainvälisesti korkealle noteeratun metallisäveltäjämme kanssa. Kunnes eräänä päivänä Juha Raivion ja Jari Mäenpään perään lisättiin Tuomas Holopaisen nimi. Kaitsu oli pelastanut Nightwishin pinteestä, ja miehen tuntevien reaktio mukaili otsikossa näkyvää Cheekin hittiä.

• Petri Alanko
• Kari Antila
• Eero Aro
• Pirkka Isotalo
• Misha Koivunen
• Timo Koskinen
• Hannu Perälä
• Tommi Posa
• Tommi Saarela
• Petri Silas
• Timo Östman

Ulkoasu: Mari Valotie
Kannen kuva: Jyri Riikonen E-studiolla, kuvaaja Tommi Posa

Riffi 1/2015 ilmestyy 11. helmikuuta.

Tutustu kutosnumeron sisältöön!

Vuosi 2015 jakaa Gibsonin malliston osapuilleen kahteen kategoriaan. Testikitarat edustavat ennakkoluulottomasti uudistettua USA -mallistoa, kun taas perinneratkaisut löytyvät jatkossa miltei poikkeuksetta Custom Shopin puolelta.

Auro X12D ja Auro X15D ovat aktiivisia täyden audiokaistan kaksitiekaiuttimia, joiden ratkaisevin keskinäinen ero on kartioelementin koko. Bassotoiston tueksi kummankin kanssa voidaan käyttää aktiivista D1500-sub-bass-kaiutinta.

Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö ovat toteuttaneet yhteistyönä Kansanmusiikkia kouluihin -menetelmäoppaan. Alakouluille suunnattuun oppaaseen on upotettu lisättyä todellisuutta (augmented reality), mikä tekee siitä edelläkävijän opetusmateriaalien joukossa.

Seinä- ja kattorakenteisiin upotettava Tannoyn asennuskaiutinmallisto, CMS eli Ceiling Monitor System on nyt saatavilla evoluutionsa kolmannessa generaatiossa.

Steinbergilta kerrotaan, että järjestyksessään toinen massiivinen laajennuspaketti Groove Agent 4 -rumpuohjelman soundikirjastoon on nyt valmis. Metronomic Cinema -nimen saanut paketti sisältää erityisesti kuvaäänen tuotantoon suunniteltuja lyömäsoitinsoundeja.

Moniottelija Jussi Jaakonaho on ehtinyt kartuttaa laaja-alaisen uran suomalaisessa musiikkimaailmassa niin äänittäjänä ja tuottajana kuin soittajana. Tällä hetkellä miestä työllistää kitaristin pesti Ismo Alangon kokoonpanossa tuoreen levyn tuottamisen jälkilöylyissä. Sekä soittamis- että tuotantomaailmassa Jaakonaho luottaa klassikkosoundeihin, mutta retroilun sijaan katsoo visiossaan kuitenkin nykypäivästä eteenpäin.

Bändeille suunnattu suomalainen BandOnTheWeb.com on avannut nettiin tuottajapalvelun, joka tarjoaa aivan uuden mahdollisuuden myös uransa alussa oleville bändeille työskennellä Suomen nimekkäimpien musiikintuottajien kanssa.