Toimituksen tietolaari

Tilaääni-kirja julkaistiin jo vuonna 2006, mutta sen sisältämä tieto on edelleen hyvin ajan tasalla. Julkaisuvuoden jälkeen on kuitenkin ilmestynyt muutamia teknisiä välineitä, jotka vaikuttavat myös monikanavaääneen.

On olemassa tuulisuojia ja puhallussuojia. Milloin pitäisi käyttää tuulisuojaa ja milloin puhallussuojaa? Mitä hyötyä niistä on ja miten ne toimivat?

Lopullisessa äänikuvassa etäiseltä kuulostavaksi tarkoitettu soitin- tai lauluraita saatetaan ensin äänittää lähimikrofonilla ja sen jälkeen talteen saatu ääni pitää kaiuttaa, ekvalisoida ja viivästää jotta se kuulostaisi etäiseltä.

Kitaran puhdasvireisyys, tai pikemminkin sen epävireisyys, on ikuisuuskysymys jota on koetettu ratkoa eri konstein ja vaihtelevin tuloksin. Slide- tai steel-kitaran soittaja voi justeerata jokaisen soittamansa äänen sävelkorkeutta portaattomasti, mutta nauhallista otelautaa vasten kieliä painettaessa musikantin on tyytyminen nauhojen asentajan ja kitaran säätäjän tarkkuuteen, sillä soittaessa ei näppisäätöä juurikaan ole. Eri soittimissa on kuitenkin hienon hienoja eroja sen suhteen, miten lähelle puhdasvireisyyttä niillä päästään. Katsotaanpa hieman miksi.

Kaiutin- ja kuulokekuuntelun olennainen ero on, että äänilähteet paikallistuvat niissä eri tavalla.

Äänenlaadun, musiikin balanssin, työn sujuvuuden ja kuulon turvallisuuden kannalta kaiuttimet ovat paras kuunteluväline. Jos kunnollisia kaiuttimia ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole käytettävissä, niin toiseksi paras vaihtoehto ovat hyvät kuulokkeet. Niilläkin selviytyy varsin hyvin.

Nykyiset, verraten huokeat ja erittäin hyvälaatuiset koti- ja projektiäänityslaitteet antavat mahdollisuuden päästä paljon parempaan musiikin äänityksen laatutasoon kuin mikä 20 vuotta sitten oli mahdollista edes kalleimmissa huippuokan ammattistudioissa. Tämä hieno laatu jää kuitenkin vain pelkäksi mahdollisuudeksi niin kauan, kuin kaikkia äänitykseen liittyviä taiteellisia reunaehtoja ei osata tai malteta ottaa huomioon tarpeeksi hyvin.

Valokuvien käsittely tietokoneella ei ole mielekästä, jos näyttö puuttuu tai siinä on vääristyneet värit. Yhtälailla äänitys, miksaus ja editointi ovat työnä mielekkäitä vain jos on mahdollisuus kuulla mitä äänittää, ja kuinka muokkaustoimet vaikuttavat ääneen.

Kun pakkaset alkavat ja tehokas lämmitys kuivattaa sisäilmaa, kuivuvat samalla soittimetkin ja puut alkavat oireilla. Tasaisempi kosteus auttaisi soitinta säilyttämään mittansa ja muotonsa. Eikä tulisi asiaa korjaamollekaan…

Elämme ja ennenkaikkea esitämme musiikkia maailmassa, joka tulvehtii erilaisia magneettisia häiriökenttiä ja radiotaajuuksilla lähetettyjä signaaleita. Tällaisessa ympäristössä perinteinen sähkökitaran kaapeli on juuri ja juuri hyväksyttävissä heikon signaalin kuljettamiseen lyhyen matkaa kitaralta vahvistimelle, mutta kun johdon pituus kasvaa muutamaa metriä pitemmäksi, paljastuu armotta sen heikko suoja ulkoisia häiriöitä vastaan.

Kaikki oppilaat eivät mahdu luokkakuvassa eturiviin, eivätkä myöskään kaikki soittajat tai laulajat voi tunkea tallenteella etualalle. Tai voivat kyllä koettaa, mutta ei siitä hyvää seuraa.

Impedanssi (Z) tarkoittaa vaihtovirtavastusta ja sen yksikkö on ohmi (Ω). Muusikon arkeen tämä teoreettinen käsite tunkeutuu esimerkiksi silloin, kun kaiutin kytketään vahvistimeen. Tällöin kaiuttimen impedanssi muodostaa kuorman, jota vasten vahvistin työskentelee. Sen vuoksi kaiuttimen nimellisimpedanssin eli sen muodostaman kuorman pitää olla vahvistimen kaiutinlähtöön sopiva, jotta laitteisto toimii kunnolla ja pysyy ehjänä.