Ahkeralla tahdilla musiikkiaan julkaiseva Simo Naapuri on jälleen asialla uuden singlensä myötä.
Säkeistön alun laulumelodia nostaa hetkeksi mieleen Extremen suuren hitin "More Than Words", mutta morfoosi johtaa nopeasti uuteen johtumaan Dan Fogelbergin musiikista, ja siitä edelleen ripaukseen Jackson Brownea – kyse ei silti ole kenenkään yksittäisen artistin tuotannon kopsaamisesta vaan genrestä, jossa on leimallisesti tunnistettavia piirteitä.
Säkeistön alun nouseva bassolinja/sointukierto kääntyy puolivälissä maukkaasti laskevaksi ennen perinteistä IV – V – I – V -lopetusta.
Muutoinkin ollaan perinteisen laulunkirjoituksen ja sovituksen äärellä.
Ensimmäinen verse vedetään minimalistisella säestyksellä, eikä rumpukomppi lähde mukaan täydellä intensiteetillä vielä seuraavassakaan, vaan saattelee solistin sen läpi vain sopivasti pulssia pitäen.
Pakettiin sopii, että intro on poimittu säkeistön soinnuista tai toisin päin, joten ilmankos kaikki palat lukittuvat toisiinsa nätisti.
Kerto on lyhyt, mutta riittävän pitkä katkaisemaan säkeistöjen ketjun virkistävällä tavalla, ja sitten onkin hyvä palata jälleen tarinankerrontaan uuden versen kautta.
C-osaa tai bridgeä kappaleessa ei ole, vaikka tyylin puitteissa sellainen voisi hyvinkin istua kokonaisuuteen. Väliosan virkaa toimittaa kylläkin puolivälin jälkeen kitarasoolo, lauletun säkeistön mittaisena ja melodisesti sommiteltuna.
Rytmimusiikin perinteessä nämä ainekset ovat tuttuja ja tuhanteen kertaan eri muodoissaan käytettyjä.
Sävykäs lauluääni on kuitenkin Simo Naapurin oma ja hienovaraiset köörit antavat lisää persoonallista ilmettä kokonaisuudelle.
Kappaleen loppu väistää fiksusti iänikuiset fade outit ja ylipitkien vamppien suot riisumalla laulun taustalta nopeasti instrumentin toisensa jälkeen, kunnes jäljelle jää vain kevyt säestys viimeisten laulettujen fraasien kehyksiksi.
Hyvä oivallus sekin.
Simo Naapuri: "Wish it could be"
Kuuntele kappale:
• Spotify
• Youtube
