Mistä sitä oikein maksaa?

Vaikka kalenteriin merkitty dead line ja tasahtiin erääntyvä asuntolainan lyhennysohjelma kuulemma ovatkin kelpo motivaattoreita, niin silti luova toiminta saattaa tarvita toisinaan muitakin sytykkeitä. Kun tavoitteena on tuottaa toisille elämyksiä, tarvitaan aika ajoin jokin pieni vau-hetki ruokkimaan omaa tekemisen meininkiä.

Siinä mielessä on täysin järkeenkäypää, että uusi efektipedaali innostaa viipymään kitaran parissa ja siinä soundeilla leikitellessä saattaa syntyä jotain uutta ja ennakoimatonta.

Yhtälailla Elviksen julisteesta tuttu mikrofonin hahmo innoittaa laulajaa antamaan parhaimpansa, ja vintage-virvelissä riittää mystistä vibaa kauas aistein havaittavien tai teknisesti mittaroitavien soundimääreiden tuolle puolen. On jotakin poikkeuksellisen erikoista kuultavaa, nähtävää ja tunnettavaa. Sellainen stimuloi ja tuota pikaa tekevän mieli nakkaa ankkurit laidan yli kettinkeineen päivineen.

Niin se on, elämys kumpuaa elämyksestä.

 

Vaan onpa sitten raadollista, että kaikkein keskeisimmät osat musiikin tallennusprosessissa tarvittavaa laitteistoa eivät oikeastaan saisi kuulostaa yhtään miltään.

Eihän ole tarkoitus, että studion monitorit tekisivät soundia, niiden tehtävänä on välittää soundi sellaisena kuin se on tallentimelle tallentunut, mitään muuntelematta, lisäämättä, tai pois jättämättä.

Vanhan perinnestudion analogimikseri kyllä hankittiin usein sillä perusteella, että siinä oli tietty ja haluttu oma soundinsa. Nykyaikainen audio interface ei kuitenkaan ole perinyt tätä tehtävää itselleen, vaan lajinsa parhaat erottuvat aivan päinvastaisesta syystä – kliinisyytensä ansiosta. Ei ole interfacen asia maustaa jokaista kauttaan kulkevaa signaalia vaan toimenkuvaan kuuluu kuljettaa bitit läpi niihin kajoamatta, mahdollisimman pienellä latenssilla ja niin täsmällisesti kuin suinkin voi.

•••

Näin alkaa päätoimittaja Lauri Paloposken pääkirjoitus Riffin printtinumerossa 6/2018, jossa kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan lehden ilmestymispäivänä 5. syyskuuta 2018. Samassa numerossa päätoimittaja käväisi aamukahveilla Studio Kekkosessa kuulemassa, miksi valkokangas tuo uutta toivoa audiolaadun rappeuman parannukseen ja miksi Mikko Raita panoroi musiikin kattoon.

Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Voit tilata lehden itsellesi edullisesti myös esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.


 

05.12.2018
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy