Silloin kun kaikki sujuu, vakuutus näyttää helposti turhalta menoerältä. Tarpeelliseksi vakuutus muuttuu silloin, kun sattuu jotain poikkeuksellista ikävää.
Samaan tapaan järjestäytyminen ammattiliittoon tai oman toimialan etujärjestöön voi tuntua turhalta niinä vuosina, kun asiat sujuvat kaavaillusti. Omien voimavarojen pienuuteen saattaa kuitenkin törmätä rajusti, kun tilanne syystä tai toisesta karkaa omista hyppysistä ja autourheilusta tuttua ilmausta lainaten kuskista tuleekin matkustaja.
Monellakaan pienellä yrityksellä ei ole minkäänlaista varakassaa turvanaan, vaikka vuosia onkin pärjätty, työt hoidettu ja maksutkin maksettu ajallaan.
Eihän paikallinen musiikkiliike tai äänentoistopalveluyritys ole mikään rahasampo, kyseessä on pikemminkin elinkeinon harjoittaminen kuin liiketoiminta bisnes-merkityksessä.
Yleisellä tasolla kiitellään valtiovallan nopeasti generoimia hätäapuja ja hämmästellään miten vähäisiltä talouden vahingot nyt näyttävät. Jonnekin hukkuvat ne yksittäiset kohtalot, joissa korona ja sen torjunta ovat ajaneet yrityksen henkihieveriin, eikä mikään tukimuoto näytä soveltuvan sen avuksi.
Osaltaan voidaan syyttää selvittäjiä, jotka eivät tunne ja tunnista elinkeinoelämän moninaisuutta.
Toisaalta myös alalla on syytä katsoa peiliin, sillä järjestäytymisen aste on luvattoman alhainen ja sirpaleisen kokonaiskuvan hahmottaminen ulkopuolelta hankalaa. Harva tietää, miten monenlaisten ammattiosaajien ja yritysten osallisuutta erilaisten tapahtumien järjestäminen ja toteuttaminen vaatii, ja että kyseessä on yhteenlaskettuna kansantaloudellisesti todella merkittävästä toiminnasta.
Neuvottelu eroaa kerjäämisestä siinä suhteessa, että neuvottelussa osapuolet ovat keskenään ainakin jossain määrin tasaveroiset.
Tukalaan tilanteeseen syyttään joutuneen yksittäisen yrittäjän puheenvuoro herättää myötätuntoa päästessään julki, mutta sen vaikutus ison koneiston toimintaan jää vähäiseksi. Tarvitaan leveämmät hartiat, jos halutaan neuvottelupöydästä muutakin kuin muilta putoavia murusia.
Tähän on onneksi herätty. Kesäkuussa 2020 perustettu Tapahtumateollisuus ry toteaa omilla sivuillaan, ettei ”tapahtumateollisuutta vielä tunnisteta”. Yhdistyksen tavoitteena onkin nostaa toimiala esiin muiden merkittävien teollisuudenalojen rinnalle.
Jo pitkään toiminut Avita ry puolestaan on valtakunnallinen audiovisuaalisen alan toimialaliitto, jonka toiminta keskittyy pitkälti laitetekniikan ympärille. Yhdistyksen sivustolle on listattuna 21 yritystä Rental ja Tapahtumatekniikka -otsakkeen alle. Se on kovin pieni otos Suomessa toimivista alan yrityksistä. joita netin yleisin hakukone löytää sivukaupalla.
Kun ollaan kollektiivisesti tukalassa tilanteessa, tarvitaan kollektiivista toimintaa selviytymiseen. Taisteluita on menetetty, mutta sota on vielä voitettavissa. Yksittäiset sankariteot kohentavat ehkä mielialaa rintamalla, mutta lopulta kyse on joukkovoimasta. Siksi oman ammatinharjoittamisen ohessa olisi järkevää uhrata ajatuksia, energiaa ja jäsenmaksun verran rahaa järjestäytymiseen.
Etujärjestön puolestaan on syytä muotoilla tavoitteensa selkeästi ja ajaa asiaansa uutterasti. Ei pelkkä klubijäsenyys ketään auta tai lämmitä, tarvitaan aitoa aktivismia ja välineet sen tulokselliseen toteuttamiseen.
Lukuterveisin
Lauri Paloposki,
päätoimittaja