Nayteikkuna

Hyvää vaiko muodikasta?

 

Kun pikku Matin autosta oli kumi puhjennut, niin purukumilla se paikattiin kätevästi. Vaan onko purukumi aidosti hyvä ja suositeltava konsti renkaiden paikkaukseen, vai oliko se vain näppärä niksi jolla selvittiin yli akuutista pulmasta silloin, kun ei ollut aineksia muunlaiseen ratkaisuun? Sopiiko sana "hyvä" lainkaan kuvaamaan purukumin onnistunutta käyttöä tilanteessa?

No, matkanteko oli keskeytynyt, paikkasarjaa ei ollut mukana ja perille piti päästä. Purukumia sattumoisin oli ja sitä käyttäen matkaa päästiin jatkamaan. Vallitsevissa oloissa purukumi oli kiistatta nokkela veto ja tulos käypä, joten eiköhän sitä voi kutsua hyväksi ratkaisuksi.

Olisi kuitenkin naivia uskoa, että renkaiden paikkauksen osalta "hyvä" olisi nyt määritelty ja rajattu. Annapa rengasrikkoinen auto erikoisliikkeen hoidettavaksi ja ihastele sitten vaurion päälle tällättyä purukumia, kun saat mojovan laskun työstä. Ei käy, muuten kävis.

Täytyy siis olla olemassa toisenlainen "hyvä" – kestävämpi, tyylikkäämpi, ja kaikilla mittareilla tarkasteltuna etevämpi ratkaisu, jota rengasliike voi käyttää ja josta asiakas on valmis maksamaan.

Renkaiden paikkaus on aika yksinkertainen asia. Maallikkokin erottaa purukumin ja kunnolla tehdyn paikan toisistaan. Lehtemme pääaiheen, musiikin, kohdalla asia on mutkikkaampi. Ainakin, jos kyseessä on radiossa soitettava musiikki. Maallikkoon eli radion kuuntelijaan ei ilmeisesti voi luottaa. Kun ei näemmä voi luottaa edes asiansa tuntevaan ja musiikkiin kunnolla perehtyneeseen toimittajaan.

Siksi radioasemilla on nykyisin erikseen musiikkipäälliköitä, jotka valitsevat soitettavan musiikin toimittajien puolesta eli laativat soittolistoja. Tukenaan he saattavat käyttää raatia, hurraa.

Tosin on huomioitava, että toimittajien lukumäärä lienee laskussa, sillä heidän tilalleen radioihin palkataan nykyisin juontajia, joiden hommana on hölöttää jotakin aina silloin, kun kone etsii soittolistalta seuraavaa kipaletta. Ne muutamat poikkeukselliset ohjelmat, joita yhä toimitetaan oikeasti asiantuntemuksella, lähetään ulos poikkeuksetta iltaisin ja usein kohtuuttoman myöhään.

Kun "hyvän" määrittäminen on näin siirretty usealta ammattilaiselta yhdelle musiikkipäällikölle, alkaa tapahtua kaikenlaista. Radiokanavat alkavat kuulostaa yhä enemmän toistensa kaltaisilta, eikä niitä enää erota toisistaan sen paremmin soitettavan musiikin kuin hölötystenkään osalta. Soitettavan musiikin polarisaatio alkaa myös olla yhä jyrkempi: muutamaa kaikkein tunnetuinta ikivihreää jauhetaan murusiksi soittamalla niitä monta kertaa päivässä, samalla kun päivän kuumimpia hittejä tuputetaan vielä tiuhemmin kansan kuultavaksi.

Ikivihreitä on rajallisesti, aikanaan hienosti tehtyä ja yhä puhuttelevaa musiikkia kuitenkin paljon enemmän. Soittolistojen kautta kuuntelija pääsee kuitenkin osalliseksi ainoastaan valitettavan kapeasta osasta populaarimusiikin kulttuuriperintöä ja näin radioiden toiminta kääntyy paradoksaalisesti päälaelleen. Ne voisivat ja niiden tulisi avartaa kuulijan maailmaa, mutta sitä ne eivät tee.

Sen sijaan ne kaventavat todellisuutta poimimalla toistuvasti soitettaviksi vain hyvin harvoja vanhempia teoksia ja suppeaa määrää tiuhasti vaihtuvia uusia kappaleita.

Perustelu uuden musiikin lyhytikäisyydelle löytyy uusimmasta Teostory-lehdestä: "Se, mikä on nyt hyvää, ei välttämättä ole puolen vuoden päästä. Populaarimusiikissa muutos on vääjäämätön voima", toteaa YleX:n musiikkipäällikkö Tomi Saarinen.

Koetan olla hetken empaattinen ja kuvittelen, että musiikkipäällikön suusta lipsahti vahingossa sana "hyvää", kun sieltä piti putkahtaa "muodikasta". Se on nimittäin vielä täysin luonnollista, että muodit vaihtuvat nopeasti – ihminen kun kyllästyy helposti jollei löydä pinnan alta sisältöä. Aito hyvä on kuitenkin jotain ihan muuta kuin se pikku Matin purukumikikka, tai hetkisen aikaa muodikkaana pidetty hitti.

Se mikä oli esimerkiksi 1950 tai '60-luvulla hyvää, on sitä yhä edelleen. Se mikä oli jo silloin huonoa, on kaikkien onneksi unohtunut.

Basso-lehden numerossa 4/2008 haastateltu Levykauppa Äxän edustaja Jyri toteaa näin: "Laskenut levymyynti koskettaa lähinnä hittikamaa. Hyvän musiikin myynti ei ole laskenut yhtään, vaan viimeisen viiden vuoden aikana myynti on noussut."

Olisi jotenkin lohdullista, jos muodikas ja hyvä osattaisiin ja haluttaisiin laajemminkin ymmärtää eri käsitteinä. Toisinaan ne osuvat samaan aikaan samaan paikkaan, mutta eivät aina. Ja siksi tarvittaisiin juuri tarkkanäköistä, tai -kuuloista radiotoimittajaa, joka tuntisi laajalti kulttuuriperintöä ja seuloisi valistunein näkemyksin esiin helmiä niin vanhasta kuin nykymusiikistakin. Aidosti hyvää musiikkia on tehty aina ja sitä tehdään edelleen. Sen soisi myös pääsevän esille nykyistä paremmin ja laajemmalle.

 

Lukuterveisin

Lauri Paloposki,
päätoimittaja

 

15.10.2008
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy