Uudet taajuudet langattomille laitteille ovat nyt totta

 

Kauan se kesti, langattoman sopan kypsyminen, monen kokin hämmentäessä. Mutta nyt on saatu päätöksiä aikaan, ja jollei sitä kenties voikkaan kutsua langattomien audiolaitteiden käyttäjien unelmien täyttymykseksi, niin ainakin pelikentän rajat ovat nyt selvillä.

Kyseessä on koko Euroopan laajuinen radioavaruuden uusjako, johon on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin digitaaliset lähetykset ovat korvanneet analogitelevision, ja lisäksi yhä kasvava mobiiliviestintä tarvitsee itselleen uutta toimintatilaa. Ja kun iso bisnes tarvitsee jotain, se yleensä sanelee ehdot joilla asiat tapahtuvat.

Aika näyttää kuinka mikrofonivalmistajat kykenevät kehittämään uutta tekniikka, joka soveltuu uusiin puitteisiin. Se on ainakin varmaa jo nyt, että käyttäjien tietoihin ja taitoihin kohdistuu aiempaa enemmän paineita, vaikka onneksi myös aputyökalut kehittyvät koko ajan. Samalla paineita kohdistuu myös käyttäjien kouluttamiseen, joka käytännössä jää laitevalmistajien ja heitä edustavien maahantuojien vastuulle. Sekä tietysti Viestintävirastolle, jonka vastuulla myös valvonta on.

Aiemmin 800 MHz:n alueella langattomille mikrofoneille käytettävissä olleet taajuudet (790–822 MHz ja 854–862 MHZ) on jatkossa varattu mobiililaajakaistaverkkojen käyttöön. Uudessa järjestelyssä jää kuitenkin kahden eri liikennesuunnan väliin keskiaukoksi kutsuttu vapaa kaista (823–832 MHz), jolla voi jatkossa käyttää langattomia mikrofoneja ja/tai korvamonitorijärjestelmiä. Tällä alueella operointiin ei tarvita erillistä lupaa ja samalla tämä on ainoa taajuusalue, jolle ei ole osoitettu muita käyttäjiä.

Alemmilla taajuusalueilla langattomat mikrofonit ja korvamonitorijärjestelmät voivat operoida useissa eri taajuushaarukoissa, mutta silloin on huomioitava toiminnan luvanvaraisuus ja se, että samoilla taajuuksilla operoivat myös digi-television kanavat, hieman paikkakunnista riippuen. Siksi viranomaiset eivät käyttölupaa myöntäessään anna täsmällisiä taajuuksia eri aparaateille, vaan käyttäjän on itse osattava etsiä kunakin ajankohtana ja kussakin paikassa vapaana olevat ja sallitut kaistat. Vapaiden ja häiriöttömien taajuuksien löytämisestä tulee siten varsin oleellinen osa järjestelmän käyttökuntoon laittoa ja hallinnointia. Semminkin, kun digiteevee on aina ensisijainen käyttäjä, jonka toimintaa ei saa häiritä.

Radioliikenteen kasvu on johtanut myös lähetystehojen entistäkin tarkempaan kontrolliin. Niinpä esimerkiksi keskiaukko jakautuu lohkoihin, joilla sallitaan erisuuruinen lähestyteho.

Ylemmäs mentäessä löytyy myös muutaman megan levyinen taajuusalue, mutta sitä ovat jakamassa kuluttajaelektroniikan puolelle suunnatut tuotteet, kuten langattomat kuulokkeet. On perusteltua kysyä, kannattaako tälle alueelle mikrofonien kanssa edes mennä – juhlavan puheen tai muun esityksen kulminaatiopisteen turmeltuminen naapurin viihdelaitteen signaaliin ei välttämättä ole omiaan kohentamaan maksavan asiakkaan mielialaa.

Todella korkealla, 1785 MHz:n yläpuolella on sielläkin tilaa ja ainakin yhdellä laitevalmistajalla on jo tarjota järjestelmiä tuolle alueelle. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy Viestintäviraston sivustolta (www.ficora.fi), ja erityisesti Määräys numero 15 kannattaa kaivaa esiin.


Lukuterveisin

Lauri Paloposki,
päätoimittaja


 

 

30.11.2011
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy