Multi-instrumentalisti, laulaja ja lauluntekijä Osmo Ikonen valmistelee uutta levyään, jonka monet biisi-ideat ovat tällä kertaa syntyneet pikkukitaralla merenrannassa. Säveltämisen lisäksi koronakevät vapautti Ikosen aikaa myös soittoharjoittelulle.
Kun koronakevät 2020 tyhjensi muusikko Osmo Ikosen kalenterin monien muiden alan ammattilaisten tapaan, mies päätti ettei jää toimettomaksi. Kiireinen Ikonen keskittyi keväällä pitkästä aikaa omien biisien tekoon ja tuotantoon sekä soittamisen treenaamiseen.
– Kyllähän tuota aikaa muistelee jälkeenpäin tietyllä tavalla myös kaiholla. Kun on keikkoja ja projekteja, harvemmin jaksaa hirveästi työn ohessa treenata. Viime vuodet olen ollut niin täystyöllistetty. Nyt on ollut mahdollisuus treenata järjestelmällisesti ja keskittyä omaan musiikkiin, Ikonen kertoo.
Ikonen on viime aikoina työstänyt seuraavaa sooloalbumiaan, joka tällä kertaa sisältää hänen omien sanojensa mukaan singer-songwriter-tyylistä matskua. Aikaisempiin englanninkielisiin soulahtaviin ja funkahtaviin levyihin verrattuna luvassa on suomenkielistä, biisilähtöistä musiikkia.
– Nyt olen halunnut, että tuotanto syntyy biisi- ja lyriikkalähtöisesti, sen sijaan että kikkailtaisiin hienoilla soinnuilla. Kolme ekaa levyä tehtiin myös englanniksi. Suomi tuntui silloin epäluontevalta kieleltä, mutta kun SuomiLOVEssa tein suomeksi biiseistä omia versioita ja sovituksia, se alkoi tuntua luontevalta.
Ikosen alustava suunnitelma on, että ensimmäinen single tulisi ulos vuoden lopussa ja levy ensi vuoden keväällä. Tosin alun perin Ikonen ajatteli, että julkaisu sopisi hyvin keväälle, koska Sunrise Avenuen päätöskiertue on silloin ohi, mutta pandemian takia kiertue siirtyi juuri tuohon ajankohtaan.
Bassochopit kuntoon
Ikonen on keitetty muusikkona ja artistina monessa liemessä ja ollut työllistettynä monissa erilaisissa projekteissa. Mies on tuttu muun muassa Sunrise Avenuen kosketinkioskin takaa, television musiikkiohjelmista kuten juuri SuomiLOVEsta, sekä sävellys- ja tuotantohommista monien artistien kanssa.
Multi-instrumentalisti viihtyy niin sellon, basson, pianon kuin kitaran, viulun ja lyömäsoittimienkin ääressä. Viime aikojen panostukset soittotreeneihin ovat keskittyneet etenkin jazzstandardeihin ja erityisesti bassoon.
– Basso on aiemmin jäänyt enemmän taka-alalle, mutta Lenni-Kalle (Taipale) pyysi mukaan trionsa levylle bassoon, joten täytyy yrittää löytää taas kaikki tarpeelliset bassochopit, Ikonen kertoo.
– En ole koskaan kokenut itseäni varsinaisesti jazzmuusikoksi. Mutta hyvää treeniä on ollut käyttää esimerkiksi iReal Pro -appia ja laittaa 2-5-1-kierto soimaan ja soittaa joka sävellajista jotakin.
Sävellystyökin on toiminut nyt enemmän fiilispohjalta. Yleensä Ikonen säveltää kitaralla tai pianolla. Biisi syntyy melodiasta ja sanat tulevat mukaan myöhemmin.
– Prosessi menee usein niin, että saatan hyräillä kännykkään melodian, kun se soi päässä. Sitten työstän sitä, kun pääsen pianon tai kitaran ääreen, Ikonen kuvailee.
– Nyt olen pyrkinyt säveltämään enemmän kitaralla. Varsinkin kesällä miniskitta mukaan ja fillarilla merenrantaan ennemmin kuin studiokopissa. Kitaralla tulee tehtyä yksinkertaisemmin ja enemmän kolmisointupohjalta. Pianolla harmonia menee helposti melodian edelle, ja silloin innostuu helposti hienoista hajoituksista, eikä kelaa, onko melodia tarpeeksi vahva. Kitaralla saa sopivan roots-pohjan.
Tv-työtä rasvatulla koneistolla
Ikonen kertoo, että suurin yhtenäinen filosofia musiikissa hänellä on se, että hän pyrkii tekemään projekteja, joihin hänellä on jotain annettavaa.
– Haluan tehdä proggiksia, joista inspiroiduin, ja olen pyrkinyt tekemään juttuja, jotka ovat kiinnostavia. Olen onneksi voinut valita sellaisia, joihin pystyn antamaan kontribuution ja jotka tarjoavat väylän toteuttaa itseäni.
Juuri SuomiLOVE-ohjelma on yksi tällainen. Siinä Ikonen on toiminut niin solistina kuin sovittajana ja soittajana. Ikonen on nähty muissakin tv:n musiikkiohjelmien livekokoonpanoissa. Yksi tällainen on tietysti Linnan juhlien jatkot.
Ikosen mukaan televisio muodostaa noin neljäsosan hänen töistään.
– Se on erilaista muuhun tekemiseen verrattuna: siistiä sisätyötä, johon ei kuulu keikkabussissa istumista. Tv-bändeissä on aika pitkälle samoja ihmisiä, joten niissä on helppo ja mukava tehdä töitä. Kuvio on muodostunut rasvatuksi koneistoksi, jossa homma toimii.
Ikonen vertaa tv-työtä levytyssessioihin, joissa on enemmän aikaa keskittyä biisiin, myös livetapauksissa.
– Biiseihin suhtaudutaan samalla tavalla kuin studiossa. Hyvässä tapauksessa kyseessä on tarkkaan mietityt soundit. Isolla bändillä ei enää nykyään pääse hirveästi tekemään levytyssessioita studioon. Homma on siirtynyt televisioon.
Oppia kansainvälisyydestä
Sunrise Avenuessa Ikonen on soittanut koskettimia jo yli kymmenen vuotta. Ikonen kuvailee Sunrise Avenueen mukaan pääsemistä ”elämän mullistavaksi jutuksi”. Maailmalla menestykseen noussut suomalaisyhtye ilmoitti viime vuoden lopulla lopettavansa.
– Olin kiertänyt paljon ulkomailla jo ennen Sunkkareita, mutta en osana mitään noin suurta menestystä nauttivaa projektia. Bändissä mukanaolo onkin avannut silmät kansainväliselle toiminnalle. On ollut mahtavaa myös nähdä kasvu, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Samu (Haber) on tehnyt kovia biisejä, ja tietysti Samun mukanaolo The Voice of Germanyssa ja muissa tv-tuotannoissa toi lisää nostetta bändille, Ikonen sanoo.
Päätöskiertue ja tämän vuoden elokuulle kaavailtu päätöskonsertti Helsingin Olympiastadionilla siirtyivät vuodella eteenpäin.
– Nyt koronan takia käytännössä saatiin yksi extravuosi lisää bändille.
Sunrise Avenuessa soittaminen poikkeaa tietysti monista muista Ikosen projekteista ja varsinkin esimerkiksi jazzin soittamisesta tai improvisaatiosta. Jälkimmäistä ei käytännössä juurikaan ole, kun isot stadionkeikat ovat tarkasti kellotettuja kokonaisuuksia, joissa kokonaisuus toimii täydellisesti suunnitelmien mukaan.
Pieniä mahdollisuuksia improon kuitenkin löytyy: esimerkiksi melkein jokaisella keikalla Ikosella on pitkä improvisaatio- ja pianosoolo-osuus, jossa hän myös laulattaa yleisöä.
Yksi suurimmista opetuksista Ikoselle onkin Sunrise Avenuessa ollut ison yleisön haltuunotto.
– Tuossa on oppinut, miten soolo rakennetaan yleisön edessä ja miten sooloon kehitetään alku, huippukohdat ja loppu. Samalla on myös oppinut, millä jutuilla laulatetaan 40 000:a ihmistä. Siinä ei kannata olla hirveän monimutkaisia linjoja.
Toinen tärkeä oppi on sovittaminen ylipäätään. Monissa livetilanteita varten sovitetuissa biisien osuuksissa mitta saattaa treenikämpällä tuntua ihan toisenlaiselta kuin isolla lavalla.
– Useasti kun treenikämpällä mietitään biisirakennetta ja tehdään extraosioita tai kasvatuskohtia, ne ovatkin todellisuudessa paljon lyhyempiä. Vaikkapa kahdeksan tahdin nostatus saattaa treeniksellä tuntua hyvältä, mutta isolla stadionilla lyhyeltä. Tuollaisista on parempi tehdä vähän pidempiä, sillä iso lava kestää ajan hyvin.
Jousistemmat yksi kerrallaan
Ikosen oma studio sijaitsee Helsingin Kalliossa. Kyseessä on ”askeettinen kellaritila”, jossa voi tehdä kaiken muun paitsi rumpuäänitykset. Siellä Ikonen tekee sekä omia projektejaan että töitä muille.
Ikoselta tilataan usein jousisovituksia biiseihin, ja niitä mies kertookin tekevänsä paljon. Viimeaikaisia töitä ovat esimerkiksi Anssi Kelan Hyppy sumuun -kappale, joka kuultiin alkuvuodesta Urheilugaalassa.
– Se on todella aikaa vievää ja haastavaa, kun pitää tehdä kaikki raidat, mutta myös todella kivaa duunia. Kyseessä on yhden miehen jousisektio, jossa soitan viulua, alttoviulua ja selloa. Lähtökohta on, että yritän toisintaa oikeaa jousisektiota.
Käytännössä tämä siis tarkoittaa esimerkiksi neljää ykkösviulua, neljää kakkosviulua, neljää alttoviulua ja neljää selloa.
– Vaikka kyseessä olisi kuinka yksinkertainen sovitus, niin jokainen stemma pitää soittaa sisään. Mutta tekeminen on todella palkitsevaa.
Jousisektion toteutuksessa Ikosen tuotantokikkoja on pelata mikrofonien etäisyyksillä ja asennoilla ja vältellä tietenkin vaihevirheitä. Myös eri soittimien käyttö ja jousitusten muuttaminen tuovat jousiin eloa.
– En yleensä kirjoita mitään etukäteen. Soitan ensimmäisen stemman ja lähden rakentamaan sovitusta siitä. Tietysti tässä on haaste, jos sovituksia tarvitaan jossain ja multa pyydetään nuotteja. Mulla ei ole mitään, ja silloin ne pitää kirjoituttaa jollain ulkopuolisella tai kirjoittaa ulos itse.
Jos tarvitaan ”isoa Hollywood-soundia”, Ikonen saattaa vielä tuplata jouset mallintavalla jousikirjastolla.
Soittimet käyttöön tarpeen mukaan
Tuotantoa Ikonen tekee nykyään lähes täysin Abletonissa. Ainoastaan laulut ja jouset hän äänittää ProToolsissa.
– Siinä audioedit on kotoisampaa ja nopeampaa.
Omien biisien kohdalla tuotanto lähtee yleensä käyntiin, kun sanat, melodia ja harmonia ovat jokseenkin valmiit. Tuotannon fiilistä Ikonen hakee joskus myös referenssibiiseistä.
Toki välillä biisi syntyy kokonaan myös tuotannosta, kun Ikonen kikkailee soundilla, biitillä tai rytmillä, mutta näin tapahtuu Ikosen mukaan melko harvoin.
Varsinaisena laitefriikkinä Ikonen ei näe itseään. Käytössä on erilaisia kitaroita, synia ja soittimia, joita hyödynnetään tarpeen mukaan. Uudella levyllä Moog One on kyllä kuulemma saanut paljon kyytiä.
Toisaalta tv-työssä Line6:n mallintava vahvistin Helix on osoittautunut yllättävän hyväksi työjuhdaksi.
– Olen aina ollut skeptinen mallintavien suhteen, eikä Line6 ole koskaan aiemmin ollut ensisijainen valinta. Mutta esimerkiksi tv-työssä, jossa soittaa luurit päässä ja vahvistinta ei välttämättä ole mukana, kitarapedalboard ja vahvistinmallinnukset toimivat hyvin. Tuo on ollut todella näppärä niin basso-, sähkis-, akkari- kuin sellokeikalla. Riittää mun tarpeisiin hyvin. Voi olla tyytyväinen, vaikka ei olisikaan vanha Gibsonin putkivahvistin mukana.
Sellotuotantoa takahuoneessa
Välillä tuotantoa ja äänityksiä joutuu tekemään yllättävissäkin paikoissa. Elastisen (Kimmo Laiho) Supervoimii-kappaleen jouset olivat yksi tällainen työ.
Yhteistyö Elastisen kanssa on kestänyt tämän soolouran alusta asti. Ikonen on soittanut Elastisen ensimmäisissä livekokoonpanoissa, ja herrat ovat tehneet Elastisen joka levyllä jotain yhdessä aivan ensimmäistä albumia lukuun ottamatta.
Käytännössä yhteistyö on tarkoittanut sitä, että joskus pyyntöjä on tullut myös lyhyellä varoitusajalla. Ikonen oli Sunrise Avenuen kiertueella Saksassa, kun Laiho soitti ja sanoi, että tarvitsisi jouset uuteen kappaleeseen mielellään muutaman tunnin sisällä.
– Oltiin silloin Hampurissa. Kävi säkä, että sello oli mukana. Mulla oli ajatus soittaa selloa rundilla, mutta se ei toteutunut. Sello oli silti ehtinyt mukaan rekkaan, Ikonen muistelee.
– Kävin ostamassa musaliikkeestä jonkun halvan äänikortin, varmaan Focusriten Scarlettin. Mikki kiinni, ja takahuoneessa sanoin muille, että ”olkaa hetki hiljaa, mä nauhoitan”.
Supervoimii-biisin sellot syntyivät siis vähän ennen Sunrise Avenuen keikkaa bändin backstagella.
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 4/2020. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
