Lähestymistapa on omintakeinen: kolmitiekaiutin onkin ytimeltään lähikuunteluun tarkoitettu 2-tieratkaisu, jonka bassotoistoa samaan koteloon istutettu subwoofer tarvittaessa tukee.
Trio11 Be on lähikuuntelukaiuttimeksi iso. Painoa on miltei 40 kiloa ja kokoa täyden sylyksen verran. Kevytrakenteiselle työpöydälle tai rimpulatelineille näitä ei passaa sijoittaa, jämerät kaiutinjalustat tai perinteisen ison studiomikserin mittarisilta ovat asiaa.
Massa ja mitat (635 × 345 × 450, mm) selittyvät paitsi kolmen kaiutinelementin vaatimalla tilalla, myös kaiuttimia syöttävillä kolmella erillisellä vahvistimella sekä paksusta MDF-levystä valmistetulla kotelolla.
Käyttäjän valinnan varaan jää se, haluaako kaiuttimia kuunnella elementit pölysuojilla verhottuina vaiko paljaaltaan. Sekä se, asetetaanko kaiuttimet pystyyn vai vaakaan. Jälkimmäisessä tapauksessa kiekkomaiseen valumetallilevyyn kiinnitettyä viiden tuuman kartioelementin ja kuppimaisen beryllium-kalvoisen diskantin muodostamaa yhdistelmää käännetään 90 asteen verran, jotta elementtien vaiheistus kuuntelupisteeseen säilyisi suunniteltuna. Neljän kuusiokoloruuvin avaamiseen ei kauaa mene ja toimenpide käy helposti, joskin vaatii huolellisuutta.
Trio11 Be:n toistovaste sovitetaan kuunteluympäristöön kolmella takalaidan trimmerillä, joiden neutraaliasetus tuntuu säätöruuvia käännettäessä pienenä pykälänä. Säätövaraa jokaisessa on enintään kolmen desibelin verran vaimennuksen tai korostuksen suuntaan, ja käyrät ovat muodoltaan loivia. Varsinaisia huoneakustiikan puutteita ei näillä toimilla paikata, mutta kaiuttimen sijoituksesta aiheutuvia seuraamuksia – basson korostumista läheisen seinän vuoksi tai mikserin kansilevyn heijastusten vaikutuksia – saa hiukan neutraloitua. Tähän sekä oman maun mukaiseen hienosäätöön ekvalisaattori antaa kelpo työkalut.
Kytkin tulosignaalin tasosovitukseen puolestaan tarjoaa ns. harrastus- ja puoliammattilaislaitteissa yleisen -10 dBv:n ja ammattitason + 4 dBu:n valinnat, kumpainenkin balansoituna.
Saako olla syväbassoa
Focalin omaperäisin juju on siinä, että pysyvän kolmitietoiston sijaan kyseessä on täysipainoinen ja sellaisenaan itsenäinen kaksitiekaiutin, jonka bassotoistoa voidaan laajentaa napsauttamalla samaan koteloon rakennettu 10-tuumainen subwoofer aina tarvittaessa päälle.
Valinta kaksi- ja kolmitiekuuntelun välillä hoituu kytkimellä, ja puuhaan käy esimerkiksi kitaravahvistimen kanavanvaihtopedaalin tyyppinen poljin, jolloin siirtyminen suppeammalta taajuuskaistalta laajennettuun kuunteluun käy jalan painalluksella. Ohjaussignaali linkitetään kaiutinparin kesken normi-plugijohdolla.
Ihanteellisesti akustoidussa huoneessa ja optimaaliseen paikkaan sijoitettuna yksi ja sama kaiutin ajaa siis asiansa, kun miksataan radio- tai nappikuunteluun mallaavaa materiaalia, sekä silloin kun halutaan kuulostella syväbassoa fiilistelyn vuoksi tai työstetään äänitettä hifistyneempää kuuntelutilannetta varten. Focalin ajatus on, että koska elementit sijaitsevat samassa kotelossa, ei sub bass -lohkon kytkeminen päälle ja pois heiluta kuulokuvaa samalla tavalla kuin kahta erillistä kaiutinparia käytettäessä.
Ennakko-oletukseni oli, että vaihdos ei vaikuttaisi juurikaan siihen miltä keskialue- ja ylärekisteri kuulostavat – pysyyhän niitä toistava kaksitierakenteen osuus fyysisesti täysin ennallaan. Käytännössä subwooferin aktivointi heijastuu selkeästi kuitenkin myös alemmalle keskialueelle ja yllättäen sillä on lisäksi vaikutuksensa aivan korkeimmillakin taajuuksilla.
Teknisten erittelyiden mukaan käyttö kolmitienä nostaa kaiuttimen toistaman taajuuskaistan yläreunan 20 kilohertsistä 40 kilohertsiin. Oma kuuloni ei yllä tuollaisiin lukemiin, mutta jonkinlainen sävyero tietyillä ääninäytteillä diskantissa tuntuisi olevan. Akustisten kitaroiden helke on kirkkaampaa, ja symbaaleissa on hitunen enemmän kipinää kolmitienä kuunneltaessa.
Alemman keskialueen muutoksen kuulee helpommin näilläkin vuosilla – ikäänkuin avarrus kolmitieksi keventäisi jollain tavalla viisituumaisen elementin kuormaa ja kokonaisuus alkaisi hengittää ilmavammin subwooferia käytettässä.
Muutos kolmitiestä kaksitiehen puolestaan pakkaa alemman keskialueen täydemmäksi ja perinteiseen amerikkalaiseen tapaan vinyyliä ja autoradiota varten optimoitu miksaus jämäköityy mukavasti. Focal itse kutsuu kaksitiekuuntelua fokusoivaksi vaihtoehdoksi ja sitä se kyllä onkin, hyvässä mielessä.
Vaikka suuntakuulo ei bassotaajuuksilla olekaan yhtä tarkka kuin ylemmissä rekistereissä, pitäisi kuulokuvan pysyä vaihdon aikana vakaampana myös tyypilliseen lähikuunteluparin ja erillisen subwooferin yhdistelmään verrattuna siinä tilanteessa, jossa tuo erillinen subwoofer voidaan avata ja mykistää erikseen työpisteen monitorikontrollerista. En ole tässä suhteessa kokenut erillistäkään subwooferia ongelmalliseksi, mutta kyllä vaihtelu Trio11 Be:n kaksi- ja kolmitiekuuntelun välillä on huomattavan saumatonta ja juoheaa. Se lienee omiaan ruokkimaan mahdollisuuden käyttöä, mikä taas olisi varmastikin eduksi miksausta työskentelyn aikana tarkasteltaessa. Ainakin silloin, kun pyritään lopputulokseen, joka skaalautuu kuuntelutilanteesta ja -laitteistosta toiseen.
Selkeä, mutta lempeä
Yleissoinniltaan Trio11 Be on miellyttävän lenseä ja avara. Erottelevuutta riittää ja vaikka miksaukseen kuin härnäykseksi piilotetut perkussiotikutukset, helikellot ja triangelit piirtyvät esiin, ja virvelin kalvolla laahustavan sudin viiksikarvatkin voi parhaimmillaan miltei laskea, ei mikään kilkata korvaan, ei riivi eikä räimi kasvoille. Kristallinkirkkaaksi en keski- ja ylärekisterin sävyä kuvailisi, pikemminkin soinnissa on ripaus armeliasta pehmeyt-tä. Kaiutin puhuu diplomaattista selkokieltä, ei piilottele asioita muttei käy alleviivaamaankaan.
Tilat ja dynamiikka välittyvät ilmeikkäinä, kriittiset lauluraidat ja akustiset soittimet luonnollisen tuntuisina. Kuuntelu on helppoa ja nautittavaa.
Trio11 Be:n soveltuvuutta arvioitaessa pitääkin huomioida se, voiko kaiutinparin sijoittaa käyttötilassa siten, että sen omaa subwoofer-ominaisuutta voi oikeasti hyödyntää. Käytännössä tämäkin piirre perustelee kaiuttimen soveltuvuutta nimenomaan isoon tarkkaamoon, jossa kaiuttimen ympärille jää riittävästi vapaata tilaa.
Voimaa näissä kaiuttimissa on ja Trio11 Be luo myös varsin laajan yhtenäisen kuuntelualueen. Näiltäkin osin malli sopii nimenomaan keskikokoisen tai suuren tarkkaamon tarpeisiin. Näppäimistönsä ylle käpertynyt miksaaja pärjää kapeammassakin keilassa, ison tiskin äärellä liikkuvalle tai tuottajan kanssa rinta rinnan touhuavalle laveampi työskentelyalue tuo etua. Kerrassaan vakuuttavat kaiuttimet!
Focal Trio11 Be
Aktiivinen studiomonitori
Toiminta 2-tiekytkennällä (Focus-tila)
• beryllium-diskantti, käännetty kupoli
• 5" keskialue/bassokaiutin
• vahvistinteho alakaistalla 150 W, G-tyypin kytkentä
• vahvistinteho diskantilla 100 W, A/B-tyypin kytkentä
• toistoalue 90 Hz – 20 kHz (+/- 3 dB)
• maksimiäänenpaine 105 dB (hetkellinen SPL @1m)
Laajennus 3-tiekytkennäksi
• 10" subwoofer-kaiutin
• vahvistinteho 300 W, G-tyypin kytkentä
• koko kaiuttimen toistoalue 30 Hz – 40 kHz (+/- 3 dB)
• maksimiäänenpaine 118 dB (hetkellinen SPL @1m)
Hintaluokka: 3500 euroa / kpl
Lisätiedot: Kruunuradio
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2020. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
