Dyecrest: “Are You Not Entertained?” – antoisa ylösnousemus

Viime vuosituhannen puolella Ristiinassa perustettu Dyecrest on palannut musakuvioihin 13 vuoden tauon jälkeen. Alun perin Fairytale-nimellä tunnettu poppoo voitti 2000-luvun alussa levytyssopimuksen Young Metal Gods -nimisen kilpailun kautta.
Yhtyeen lupaavasti alkanut nousujohteinen ura kuitenkin tyssäsi vain kahden täyspitkän jälkeen ja sen jälkeen bändi onkin ollut enemmän tai vähemmän kadoksissa metallimaailmankartalta.

Oma ensikosketukseni yhtyeeseen on kasettidemo vuodelta 1997, joka minulla oli yllättäen yhä tallessa. Siihen aikaan nuoret pojat takoivat Stratovarius-henkistä power metallia intohimoisesti miekka taivasta kohti sojottaen.
Kokoonpano on noilta ajoilta säilynyt ihailuttavan stabiilina, sillä bändin ydinryhmän muodostavat yhä samat neljä heppua: Niko Takala (rummut), Pirkka Ohlis (kitara), Matti Pasanen (kitara) ja Jukka Matilainen (basso). 
Sittemmin joukkoon on rekrytoitu Henri Arola kolmanneksi kitaristiksi ja mikin varressa häärivä uusi äänitaiteilija tottelee nimeä Mikael Salo.

Täytyy myöntää, että olin hieman skeptinen huomatessani, että Dyecrestin uuden tulemisen julkaisee Inverse Records, sillä kyseinen lafka ei tosiaankaan ole tullut tunnetuksi laadukkaasta bändirosteristaan. Kun Are You Not Entertained? vieläpä paljastuu kaikin puolin ammattimaiseksi ja päteväksi julkaisuksi, niin Inversen talliin päätyminen todellakin on pienoinen yllätys. No, onneksi nimi ei miestä pahenna, eikä liioin lafka yhtyettä.

Dyecrest vuosimallia 2018 on varsin erilainen ryhmä kuin viime vuosikymmenellä levyttänyt joukkio. Power metal -vaikutteet ovat toki yhä kuultavissa, mutta vauhti on hidastunut iän myötä ja musiikkiin on tullut selvästi enemmän nyansseja mukaan. Genremääritelmänä voisi käyttää tylsää moderni metalli -lokeroa, johon bändi mielestäni parhaiten uppoaa.
Mielenkiintoa levyä kohtaan lisää se, että yhtye on haalinut mukaan nimekkäitä vierailijoita. Soilworkin keulahahmona tunnettu Björn Strid vetäisee liidivokaalit jopa viiteen biisiin. Tämän lisäksi myös Iron Saviorin Piet Sielck venyttelee äänijäänteitään muutamassa kappaleessa.

Albumin parasta antia ovat tyylitajulla sovitetut laulu- ja kitaraharmoniat, joita myös viljellään ahkerasti. Soitanta ja tuotanto ovat muutenkin huippuluokkaa miksausta ja äänimaailmaa myöten.
Erityisesti on kehuttava Stridin suoritusta, joka on ällistyttävä kaikessa monipuolisuudessaan. Vaikka yhtyeen pääsolisti Mikael Salo onkin kiistatta hyvin lahjakas laulaja, niin tällä kertaa hänen esityksensä yksinkertaisesti kalpenee Stridin huikean vokalisoinnin rinnalla.

Kokonaisuutena voidaan sanoa, että levyllä on kaikki perusasiat erittäin hyvällä tolalla. Ja ei albumin kappaleissakaan ole pääasiassa mitään vikaa, mutta ne koukuttavimmat melodiat ja tarttuvimmat kertosäkeet kuitenkin pitkälti uupuvat levyltä. Dyecrestissä on itse asiassa paljon samaa kuin ruotsalaisessa Dynaztyssa, mutta sillä erotuksella, että naapurimaan jannut osaavat iskeä sen viimeisen naulan aivolohkoon Ristiinan räyhäryhmää tehokkaammin.

Kappaleista täytyy erikseen mainita Elisa de Boerin suomeksi tulkitsema Nuku Vaan, joka käsittelee oman lapsen kuolemaa. Herkkä ja koskettava teksti nostaa äkkiä tunteet pintaan. Eniten hittipotentiaalia sen sijaan omaavat maanisesti raivoava No Fear sekä Helloweenin tuotantoon kallellaan oleva melodisesti maailmaa halaileva First Born Angel.

Dyecrest lunastaa uuden albuminsa myötä ehdottomasti paikkansa modernin melodisen metallin areenalta. Are You Not Entertained? on itse asiassa kirkkaasti yhtyeen paras täyspitkä julkaisu. Vielä lopuksi on pakko mainita, että jos olisin itse ollut tuottajana albumilla, niin olisin tiputtanut levyltä pois pari keskinkertaisinta kappaletta (For the Better ja Winterblood) ja niiden paikalle olisin uudelleenäänittänyt vuoden 1997 demolta tutun timanttisen hittibiisin, joka tunnetaan paremmin nimellä Iron Hearted.

Dyecrest: Are You Not Entertained? (Inverse Records, 2018)

 

30.11.2018
|
Ville Pekkala
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy