Frim-Fram Quartet on tehnyt originaalimateriaalia levyllisen verran blueskentän eri vivahteet suvereenisti osaten. Tuotanto on huolellista ja virheetöntä, jotenkin aikuisella, pohjoismaisen sivistyneellä tavalla. Ja alleviivaan, että tuo edellinen lause oli täysin ansaittu kehu.
Bändin ote onnistuu houkuttelemaan kuulijaa kuuntelemaan sanoja, ja uppoutumaan laulujen maailmaan. Biiseissä on vahvaa, selkeää tarinaa ja musiikki tukee tunnelmaa hyvin.
Artikulaatio on soitossa ja laulussa ensiluokkaisen selkeää ja täsmällistä, silti soundit ja äänitys kuulostavat juuri niin savuisilta kuin Chicagossa ja New Orleansissa konsanaan.
Itsevarma osaamisen rauhallisuus kuuluu levyn joka raidalla.
Laulusolisti Juki Välipakka soittaa kitarat ja harpun. Sirpa Suomalainen soittaa saksofonit. Mikael Seire on rummuissa ja rumpusoundit ovat hienot.
Harri Taittonen hoitaa Hammond B3:llaan myös basistin tontin – ja hyvin hoitaakin.
Sirpan ja Harrin taustalaulut sopivat levyn täydelliseen siniseen harmoniaan asiaankuuluvasti.
Sananen kappaleista.
Undecided lähtee käyntiin minulle Robert Crayn mieleentuovalla soundilla. Ilmeisesti tele tai kiintotallainen strato? Hieno biisi, joka onnistuneesti nousee loppua kohti fonin ja B3:n tullessa mukaan.
Melting Pot vie mukanaan New Orleansiin loistavan harpun ja hammondin kera.
Kolmantena levyn nimibiisi Wake Up! sykkii tremolon pulssin tahtiin ja hyvältä kuulostaa.
Tällaista hyväntuulen bluesia on varmasti miellyttävää kuulla myös livenä.
Frim-Fram Quartet – Wake Up! (RetroU Art, 2019)
