Nayteikkuna

Hilja Grönfors & Latšo Džinta: Katta me aavaa? – Mistä tulemme? – Where do we come from?

Ajatus perinteikkään ja iäkkään romaninaisen levystä ei tässä maamme pop- ja iskelmämusiikin kyllästämässä kertakäyttökulttuurissa ole kovin mediaseksikäs. Mutta nyt kyseessä ei olekaan kuka tahansa laulaja: Hilja Grönfors (s. 1952) on Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vuonna 2005 mestarikansanlaulajaksi nimitetty taituri, jonka äänestä kuuluu vuosisatainen perinne ja vahva musikaalisuus.

Kun taustabändissä vielä soittavat taitavat ja asiaan vihkiytyneet muusikot ja tuotantokin ymmärtää olla kiillottamatta musiikkia radiovirtaan sopivaksi, on jälki rintaa puristavaa.

Levyn nimi on varmuuden vuoksi laitettu kolmella kielellä (kuten osa teksteistäkin), paitsi alleviivaten kohderyhmää, joka on epäilemättä koko maailma, mutta myös kiertolaisina eläneiden romanien ikiaikaista kysymystä omista juuristaan.
Tämä on suomalaista ”flamencoa”, perinnemusaa, jolle aivan varmasti löytyy kiinnostuneita kuulijoita kielimuurista riippumatta. Vibratossa soi autenttinen maamme mustalaisperinne ja laulujen mollipoljennossa slaavilainen melankolia. Silti siinä soi sama särjetyn kansan trauma kuin Romanian, Ranskan ja Andalusian mustalaisten musiikissa.

Levyn materiaali on paria laulua lukuun ottamatta ties kuinka vanhoja. Grönfors on jo usean vuoden ajan kerännyt ennestään tuntemattomia romanien perinnelauluja ympäri Suomea – osa niistä on ollut luonnollisestikin hänelle itselleen tuttuja.
Lauluja on matkoilla kertynyt pitkälle toistasataa ja tälle levylle niitä on tallennettu tusina. Laulussa soi kaiho ja rakkaus. Kohtalot ovat rankkoja, eikä elämä aina armahda.

Tuulen tie / tuntematon lie / tiedä en minne viedä se vois
(Tuulen tie, säv/san: Hilja Grönfors)

Yhden laulun Grönfors on itsekin tehnyt, mutta se voisi tyyliltään aivan hyvin olla 1800-luvun peruja. On hienoa, että romanikulttuuri on onnistunut säilyttämään oman perinteensä näin verevänä. Varmasti ympäriltä painava sorto ja kulttuurin sisällä oleva hajaannus on hävittänytkin paljon, mutta kuitenkin levy on todiste väkevän kulttuurin olemassa olosta. Lauluyhtye Suoran lähetyksen viimeaikaisen menestyksen ohella mustalaismusiikkia ei ole juuri näkynyt sitten Hortto Kaalon ja Viktor Klimenkon.

Hämmästyttävää on ehkä se, ettei levyllä soita yhtään romanimuusikkoa, kuitenkaan taustabändi Latšo Džintan merkittävää panosta ei voi väheksyä.
Tärkeimpinä hahmoina bändissä häärivät kansanmusiikit monella mantereella hallitsevat Kiureli­ Sammallahti (haitari) ja Valtteri Bruun (kitara ja mandoliinit). Molemmat miehet ovat koko kansalle tuttuja UMK-finalisti Shavasta ja esimerkiksi Bruun on nähty myös Samuli Edelmannin ja Suoran lähetyksen keikoilla.
Levyllä soittavat myös pitkän linjan muusikoita, kuten Sara Puljula (basso) ja Matti Pitkänen (viulu). Soitto on kaiken aikaa ytimessä kiinni ja tukee loistavasti Grönforsin laulua.

Lopputulos on veret seisauttavaa ja uskaltaisin väittää, kestää aikaa varmasti paremmin kuin suurin osa päivän popista. Voisin myös kuvitella, että Hilja Grönfors on yhtyeineen livenä vangitseva. Niin vahva todiste tämä Mistä tulemme? -albumi on.

Hilja Grönfors & Latšo Džinta: Katta me aavaa? – Mistä tulemme? – Where do we come from?
(Maailman musiikin keskus, 2018)

31.08.2018
|
Tommi E. Virtanen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy