Jussi & The Boys: "Unioninkatu 45" – ympyrä sulkeutuu

Legendaarisen suomalaisen rockmiehen uusin levy sisältää hienon kattauksen suomenkielistä rockia ja kantria. Mukana on myös pieniä yllätyksiä.

Vuosi oli 1966. Olimme veljeni Raimon (r.i.p.) kanssa ostaneet puoliksi Eero ja Jussi & The Boysin älpeen Nro 2. joka oli kuten arvata saattaa veljesten toinen pitkäsoitto. Taisi olla ensimmäinen älppäri meillä. Singlejä oli kyllä ostettu paljonkin Porvoon paikallisesta Porat-liikkeestä.
Mieleeni jäivät varsinkin biisit Tummanpunainen ja Balladi kanuunasta jonka mukaan levyn kansikin oli tehty; pojat häärivät siinä vanhan tykin ympärillä. Olin 9-vuotias…

Vuosi on 2018. Kuuntelen Jussi Raittisen uusinta levyä ja mietin noita aikoja 52 vuotta sitten. Voi sitä lapsenomaista viattomuutta joka vielä heijastui myös silloin parikymppisten Raittisen veljesten esiintymisiin ja biiseihin. Noista ajoista on musiikkimaailma kuin myös muu maailma muuttunut ja raadollistunut melkoisesti.

Eero ja Jussi & The Boysin Nro 2.-levy on kadonnut maailman tuiskeisiin jo aikoja sitten mutta nyt on aika tutustua Jussi & The Boysin uuteen levyyn nimeltään Unioninkatu 45, joka on ollut myös Jussin kotiosoite jo 42 vuotta!

Tänä päivänä Boysin kokoonpano on Jussi Raittinen, basso ja laulu, Tuomas Metsberg, kitarat, Jari Metsberg, kitarat ja Rudi Ryynänen, rummut. Lisäksi levyllä on lukuisia avustajia.

Levyn kahdestatoista kappaleesta on seitsemän ulkomaista alkuperää ja viisi kotimaista originaalia.
Kappaleista voisi mainita esim. Vesa Anttila/Topi Salmi- tuotantoa olevan Jokseenkin hyvin vaatimaton mies jonka tekstissä todetaan "pitkäsoittoja kuusitoista, singlejä enemmän", muutenkin sanoituspuolella sivutaan useasti Jussi Raittisen uraa.
Donovanin Catch the windiin on tehty hieno sovitus Jussin omana käännöksenä "Tuuli kuiskaa vain".
Suonna Konosen biisi Vanhan liiton mies toteaa tekstissään "Ei koskaan ole lehtiin tekosistaan soittanut, ei ensimmäiseen laulukilpailuunkaan osallistunut" myös Jussin taivalta hienosti käsitellen.
Tommie B. Goode, Chuck Berry-klassikko on saanut uuden elämän Jarkko Laineen käännöksenä Jussin vielä muokatessa sitä. Kappale kertoo turkulaisesta 60/70-luvun kitaristilegendasta Tommie Mansfieldistä ja kuinka ollakaan sen loputtua kuulemme yllätykseksi Tommie Mansfieldin liveäänityksen Rock me baby -biisistä!

Petollinen kuu on slovari, jonka on tehnyt Jussin poika Pekka PJ Raittinen.
Toinen Chuckleberry-klassikko on Too much monkey business, jonka on kääntänyt vastikään kuollut Kari Kuuva. Suomeksi biisi on saanut nimen S ́on lyttypäähommaa!

Levyn lopettaa komealla tavalla Ray Charlesin Halleluja I love her so, joka Jussin omana käännöksenä kulkee nimellä Hallelujaa häntä rakastan. Tässä saamme kuulla Jussin hienoa jazzvaikutteista laulua ja nuoremman Metsbergin huimaa kitarointia. Muutenkin bändi on kautta levyn todella kovassa iskussa. Soitto kulkee rennosti ja kepeästi.

Jussi täytti syyskuussa 75 vuotta. Velipoika Eero on myös edelleen timmissä laulukunnossa vaikka veljesten yhteistyötä ei valitettavasti olla kuultu aikoihin, ainakaan levyllä.
Jos tämä jää vanhemman Raittisen viimeiseksi levyksi, niin Unioninkatu 45 on hieno päätös todella pitkän uran tehneen suomalaisartistin uralle. Ilmestyihän Eeron ja Jussin ensimmäinen single jo vuonna 1960 eli 58 vuotta sitten!

 

Jussi & The Boys: Unioninkatu 45 (Turenki Records 2018)
 

Edit.note 12.12: korjattu nimivirhe. Petollinen kuu -kappaleen kirjoittajasta puhuttaessa oli virheellisesti mainittu kirjoittajan jo kuolleen. Vuonna 2014 menehtynyt oli kuitenkin Jukka Raittinen, ei Pekka PJ Raittinen, kuten tekstissä aiemmin luki.  
08.12.2018
|
Reima Lindroos
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy