Pitkänlinjan harmonikkataiteilija, musiikin tohtori, Markku Lepistö on oman instrumenttinsa syvätaitaja. Kansanmuusikkona tunnetuksi tullut Lepistö on työskennellyt monien muusikoiden kanssa, ja hänellä on laaja äänitteiden julkaisuluettelo. Lisäksi hän on kirjoittanut kirjoja harmonikasta.
Lepistö on myös säveltänyt laajempia teoksia, joista Bellows and Pipes -levyllä kuullaan Lepistön harmonikalle ja uruille säveltämä kuusiosainen sonaatti. Lisäksi Bellows and Pipes -levyllä on muutama trad.kappale sekä yksittäisten säveltäjien tekemiä kappaleita Lepistön ja urkuri Mikko Heleniuksen sovittamina. Yhden biisin sovituksen on tehnyt Oskar Lindberg.
Bellows and Pipes -levyn äänimaailma rakentuu äkkiseltään ajateltuna yllättävästi yhteensaatettujen instrumenttien varaan – nimittäin Lepistön soittaman harmonikan ja Mikko Heleniuksen soittamien pilli- tai kirkkourkujen. Instrumentit ovat kuitenkin äänentuottotavaltaan hyvin läheistä sukua. Organologien eli soitintutkijoiden käyttämän Hornbostel-Sachs -luokitusjärjestelmän mukaan ne kuuluvatkin samaan aerofonien alaryhmään ”412.132 Vapaalehdykkäsarjat soittimissa”. Aerofoni on soitin, jossa värähtelijänä toimii ensisijaisesti ilma.
Sekä haitari että urut ovat ambitukseltaan laaja-alaisia soittimia. Molemmissa myös äänenvärien muuntelumahdollisuudet ovat monipuolisia erilaisten äänikertojen käyttämisen johdosta. Levyn sävellyksissä ja sovituksessa näiden soittimien monipuoliset ominaisuudet on osattu tuoda esiin.
Julkaisun keskiosa koostuu Lepistön säveltämästä sonaatista harmonikalle ja uruille. Siinä teoksessa on paljon mielenkiintoisia tapahtumia: polveilevaa kontrapunktia, laajoja sointurakenteita, paikoittain hyvinkin pirskahtelevan dissonoivaa ja jännitteistä sointuharmoniaa erityisesti uruille kirjoitettuna, äkillisen yllättäviä välidominantteja, sointupidätyksiä ja vielä vauhdikkaita lirutteluja sekä harmonikalla että uruilla.
Sonaatin eri osissa on hyvin erilaisia tunnelmia. Teoksessa Lepistö on käyttänyt perinteistä tonaalista harmoniaa yhdistellen sitä monipuolisesti modaaliseen ja jälkitonaaliseen, paikoittain vapaatonaaliseen ja ekspressiiviseen harmoniailmaisuun. Kaikki tämä tapahtuu juohevasti liukuen ja hyvin luontevasti.
Sonaatin lisäksi myös yksittäisten kappaleiden sovituksen ovat onnistuneita ja mielenkiintoisia. Lepistön säveltämässä Lakeuden risti -kappaleessa voi aistia Etelä-Pohjanmaan laakeita-aukeita.
Lepistön haitarinsoiton rytminkäsittely varsinkin melodiasoitossa on tukevasti groovaavaa takapotkumenoa. Heleniuksen urut pauhaavat, mouruavat, jylisevät, kuiskivat ja liruttavat.
Levyn äänimaailma on onnistunut niin sävellysten, sovitusten ja soittamisten kuin äänitystilan akustiikan, äänitysten ja jälkituotantojen kannalta. Biisit soivat täyteläisesti, mutta erottelevasti.
Levy on äänitetty Käpylän kirkossa, jossa kuulostaisi olevan hyvä tilasointi.
Yllättävä ja hieno äänite.
Markku Lepistö & Mikko Helenius: “Bellows and Pipes” (Rapusaari Records, 2019)
