Nayteikkuna

Mayhem: ”Daemon” – Demonisen johdatuksen äärellä

Norjalainen Mayhem on kiistatta yksi niistä harvoista saatanallisten säkeiden soihdunkantajista, joiden kohdalla voidaan käyttää termiä ”legendaarinen” ilman, että se aiheuttaa oksennusrefleksiä tahi myötähäpeää.

Lukuisista miehistönvaihdoksista ja verisistä skandaaleista huolimatta Mayhem on säilynyt ilahduttavan viriilinä ja luomiskykyisenä. Julkaisutahti näillä vihtahousun avustajilla on kuitenkin ollut varsin verkkainen, sillä Daemon on vasta heidän kuudes täyspitkä albuminsa.

Esoteric Warfarella sävellysvastuun sarviensa huomaan ottanut kitaristi Teloch on pitkälti vastannut myös uuden albumin materiaalista, mutta tällä kertaa myös toinen kitaristi Ghul on antanut sisäisen synkkyytensä loistaa ylväänä kolmen kappaleen verran. Molempien herrojen sapelit ovat selvästi marinoituneet erityisen vivahteikkaan hurmeen hellässä huomassa, sillä sen verran väkevää on ulosanti kokonaisuudessaan.

Daemon on äkäinen ja elinvoimainen raivonpurkaus, jossa Mayhem loittonee kokeellisempien polkujensa eetoksesta ja palaa hyväilemään alkuaikojen suoraviivaista black metal -julistustaan. Levy ei kuitenkaan sisällä vain päämäärätöntä blast beat -kaahausta, sillä musiikin monimuotoisuus ja dynaamisten elementtien runsaus ovat kaiken toiminnan keskiössä. Yhtye uskaltaa tarvittaessa myös hidastaa tempoa ja luoda häiriintynyttä tunnetilaa aggression tuolta puolen.

Tuomionpäivän uhka leijuu vahvasti koko albumin yllä aina tekstien teemoista alkaen. Attila voihkii mikin varressa kuin mielipuolinen juoppohullu kirkonpolttaja, joka on juuri päässyt suljetulta osastolta takaisin keskellä rappiontäyteistä maailmaa, joka on kulkemassa kohti lopullista tuhoaan.

Biisimateriaali on kauttaaltaan laadukasta, eikä levyltä juuri heikkoja lenkkejä löydy. Balanssi hitaampien osien ja nopeamman tulituksen kesken on varsin hyvin kohdallaan.
Väkivaltainen Falsified and Hated kolahtaa tajuntaan ensipuraisusta lähtien, kun sen sijaan häiriintynyt Worthless Abominations Destroyed ui vaivihkaa sielun piilossa olevien sopukoiden luokse ja herättää ne uudestaan henkiin.

Ei albumi toki virheetön ole, mutta muutamien yksittäisten tasapaksuhkojen ideoiden listaaminen olisi mielestäni pikkumaista ja tarpeetonta. Daemon on kaikin puolin vahva osoitus nyky-Mayhemin korkeatasoisesta musiikillisesta osaamisesta.

Mayhem: Daemon (Century Media 2019)

 

08.07.2020
|
Ville Pekkala
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy