Svart Crown: “Wolves among the Ashes” – äärimmäisyydestä kadotukseen

Ranskalainen äärimetalli on aina ollut sangen uniikin ja omintakeisen kuuloista verrattuna genren perusilmeeseen. Svart Crown ei ole tässä suhteessa poikkeus, sillä heidän viides albuminsa on kattava sekoitus tummanpuhuvaa death metallia, johon on sekoitettu post-metallista tuttuja koristeellisempia sävyjä sekä ripaus groovaavaa ronskiutta.

 

Ensimmäinen asia, joka herättää mielenkiinnon, on levyn monipuolinen tarjonta lauluosastolla. Kansilehden mukaan jokainen bändin neljästä jäsenestä hoitaa myös vokalistin tonttia, joten se selittääkin asian luontevasti.
Murinat ja rääkänyt ovat suhteellisen perinteistä tasoa, mutta puhtaammat kohdat tuovat ajoittain mieleen jopa Septicfleshin Sotiriksen upean tulkinnan. Myös tyylikkäästi epävireen rajamailla toteutetut kuorohoilaukset ovat pikantti ja toimiva sovituskeino.

Parhaimmillaan yhtye on silloin, kun se soutaa maanmiehensä Minushumanin auraamilla groove-aalloilla, joita puhaltavat eteenpäin innovatiiviset ja tunnelmalliset sävelkulut. Svart Crown nimittäin osaa eteerisen ja ajoittain jopa taiteellisen fiilistelyn huomattavasti paremmin, kuin armottoman kuolometallipaahtamisen.

Wolves Among the Ashesin rasitteeksi muodostuu sävellyksien tietynlainen epävarmuus. Yhtyeen pitäisi uskaltaa tarpoa syvemmälle post-metallin syövereihin, sillä äärimetalliset osiot ovat parhaimmillaankin vain mukiinmeneviä. Tällaisenaan kappaleet ovat liian ailahtelevia ja ne heiluvat ääripäästä toiseen.
Seassa on kyllä todella paljon hyvää materiaalia, mutta kokonaisuudesta on silti vaikea saada kunnolla otetta.

Svart Crown: Wolves among the Ashes (Century Media, 2020)
 

18.09.2020
|
Ville Pekkala
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy