Riffin printtinumerossa 5/2015 julkaistiin laaja Pekko haastattelu, jossa syvennytään hänen musiikkinsa erityispiirteisiin. Tässä nettispesiaalissa käsitellään sitten hänen soittimiaan, erilaisia jouhikoita.
Pekolla on käytössään kuusi Rauno Niemisen rakentamaa jouhikkoa. Ensimmäinen soittimista, malliltaan Impilahti, valmistui 2002, ja sen jälkeen kuusikkoon on liitetty Altto (2005), toinen Impilahti (2009), ”PK-Special” (2010), perinteisistä jouhikkomalleista rankasti poikkeavat Rezius FG 80,5 (2013) ja T(ii)t(i) (2015).
Annetaanpa Rauno Niemisen aloittaa kertoa lähemmin näistä kahdesta erityismallista, joista ensimmäinen on tämän jutun pääkuvassakin näkyvä Rezius FG 80,5
– Tätä soitinta visioitiin monta vuotta ja se valmistui keväällä 2013. Pekko tilasi soittimen, jolla voi soittaa kovaa ja kielen mensuuri on pidenpi kuin tavallisessa jouhikossa, 379 mm.
Soittimen ulkoasuun minulla oli vapaat kädet. Pekon mieltymys pääkalloihin oli tiedossani ja soittimen sähköisyys ei asettanut muotoilulle rajoja. Jouhikon koppa muodostuikin veikeästi hymyilevän savolaismiehen pääkallosta.
Tämä on myös ikivanhan lyyran rakennustapa. Soittimen kopaksi otetiin joku eläimen tai kasvin kaukalomainen osa, joka peitettiin nahkalla ja siihen työnnettiin käsivarret, jotka yhdistettiin poikkipuulla.
Työharjoittelussa ollut soitinrakentaja Juho Ronkainen piirsi vielä kopan peräosan kaaret ja lopputulos huokuu perinnettä, mutta myös sähkön aikakautta.
Verdeaudio toteutti pääkallon silmien elektroniikan. Silmät kiiluvat epämääräisessä tahdissa. Emme saaneet silmien kytkintä toimimaan vielä ajatuksen voimalla.
Jouhikon sähköistämisessä tuli kysymykseen vain kontaktimikrofoni, koska kielet ovat synteettistä hevosenhäntää ja matalin kieli alumiinipäälysteinen.
Soittimen koppa on pehmeätä tervaleppää. Käsivarret ja poikkipuu on loimuvaahteraa. Virityskoneistona toimivat Schallerin basson virityskoneistot.
Toinen Pekon käytössä oleva erikoisuus on T(ii)t(i)
– Tiitin idea on tarjota suurempia vaihtoehtoa eri sävellajien käytölle. Yhdellä soittimella voi korvata kaksi tavallista. Soitin on saanut muotonsa virolaisest talharpasta ja nimensä kanteen koverretusta tiiti-ukosta.
Soittimen koppa on leppää, kansi kuusta ja poikkipuu lämpökäsoiteltyä koivua. T(ii)t(i) on varustettu kahdella kontaktimikrofonilla, joita voidaan käyttää erikseen tai miksata ne yhteen. Kielet ovat synteettistä hevosenhäntää.
Kuvat: Rauno Nieminen
Lisätiedot jouhikoista: Tmi Rauno Nieminen
