Nayteikkuna

Levy soittimeen ja soitin lukkoon

 

Keskustelu piratismista aaltoilee yhä ja kantaa otetaan. Eräs omintakeisimmista ja kiistatta pätevimmistä suojautumiskeinoista on Tommi Lindellin mullistava keksintö: tuore All Rights Reserved -levy myydään Abloy-lukolla varmistettuun CD-soittimeen valmiiksi asennettuna. Jos joku mielii kopioida, sopii neuvotella tekijän itsensä kanssa avaimen lainaamisesta...

Levyä on valmistettu vain yksi ainoa kopio ja lisäksi kyseinen CD-soitin on taitelijan omin käsin koristelema. Tämä nimenomainen esimerkkitapaus myydään nettihuutokaupalla (osoitteessa: www.tommilindell.com). Huutoaika päättyy 21.12.2005 ja tulot on luvattu lahjoittaa kotimaisen musiikin edistämistarkoituksissa Georg Malmsten -säätiölle.
Lehdistölle lähetetyn kirjallisen tiedotteen mukaan perusteet tällaiselle julkaisutavalle ovat seuraavat:
"Pohjimmiltaanhan tekijänoikeudessa on kysymys tekijän yksinoikeudesta määrätä teoksensa käytöstä. Tällä asialla ei ole mitään tekemistä vapaan tiedonsaannin tai sananvapauden kanssa, mutta koska viimeaikaisten julkisuudessa käytyjen keskustelujen myötä monilla ovat nämä käsitteet hämärtyneet, niin katsoin aiheelliseksi toteuttaa tämän teokseni julkaisun ja sen laillisen käytön seurannan mahdollisimman yksinkertaisella ja selkeällä tavalla. Uskoisin jokaisen ymmärtävän, että lukon murtaminen ilman lupaa on rikollista toimintaa."

Muusikot ovat muutoinkin ryhtyneet itse selkiyttämään tätä epäselvin ja kyseenalaisin argumentein käytyä kiistaa. Lehden lopussa kolumnistimme kertoo hahmottelemastaan vaihdantatalouden mallista, jossa biisille löytyy käypä hinta vaihtohyödykkeen muodossa. Pitkäänhän on huhuttu ettei putkimiehen omakotitalotyömaalla ahkeroiva sähköasentaja välttämättä laskuta niin paljon, jos putkimies sattumoisin vierailee vastavuoroisesti sähköasentajan talotalkoissa. Miksei samaa voisi tosiaan laajentaa esimerkiksi taiteilijan ja leipurin väliseen suhteeseen?
Valitettavasti hyvä idea toimii vain rajoitetusti ja jossain määrin vastapuolen hyväksyntää odottelematta, kuten kolumnissa käy ilmi.
Taidealan kollektiivisena rasitteenahan on se, että viina on aina hintansa väärtti, autolla pitää saada jokaisen ajaa ja lämpimässä tulee asua jo ilmastonkin vuoksi... Mutta kaikenlainen taide on saatava jakeluun ilmaiseksi. Koska ilmankin osataan olla. Koska joku muu varmaan maksaa. Koska taiteilijat saavat kumminkin apurahoja tai ovat muuten vain toimeentulevia. Koska jo pelkästään aatteen puhtauden varjeleminen kävisi mahdottomaksi mikäli mukaan sotkettaisiin raha. Ja koska ilokseenhan he sitä taidetta tekevät. Eikös?
Keskustelu tekijänoikeuksista jatkukoon muilla foorumeilla ja vaikka ei selkeätä loppuratkaisua saataisikaan aikaan, niin tässä taitaa olla kerrankin aihe, jossa jo pelkkä julkinen loiskuntakin on eduksi: ainakin asia tulee jollakin tavalla näkyväksi ja se on kaiken muutoksen perusedellytys.

Asiasta kolmanteen. Tämän numeron myötä olemme tehneet Riffi-lehteä täydet kymmenen vuosikertaa. Alkuun neljän numeron vuosivauhdilla, sittemmin seitsemään tihentäen. Matkan varrella mukaan on tullut uusia kirjoittajia ja osa alkuperäisistä on erkaantunut päivittäisestä toiminnasta. Sama pätee lukijoidenkin kohdalla ja uskollisten pitäytyjien rinnalla myös luonnollista vaihtumista on tapahtunut. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia mukana olleita, niin tekijöitä kuin lukijoitakin tähänastisesta. Ensi vuonna sitten lisää luettavaa musiikin tekemisestä, menetelmistä ja välineistä.

Nyt antoisia lukuhetkiä tämän numeron parissa ja mukavaa Joulun odotusta!

Lukuterveisin

Lauri Paloposki

 

 

 

 

01.12.2005
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy