Epiphone on tuonut markkinoille uudet versiot vanhoista Masterbilt-orkesterikitaroistaan. Ne pohjautuvat vintage-henkiseen ulkonäköön ja rakenteeseen päivitettynä nykymuusikon kaipaamilla ominaisuuksilla.
Epiphone suunnitteli alkuperäiset Masterbilt-kitarat vastaamaan 1930-luvun soittajien tarpeisiin, jolloin kitaran piti akustisesti pärjätä muille äänekkäämmille soittimille. Ne saavuttivat hyvän maineen, mutta vanhoja yksilöitä ei tänä päivänä ihan helpolla löydä, sillä omistajat eivät niistä hevillä luovu.
Onpa yksi soittaja tehnyt ’35 Epiphone Olympic -kitaran soundista ihan tavaramerkkinsäkin, Gillian Welchin kanssa duon muodostava David Rawlings.
Uusi Masterbilt-orkesterikitarasarja käsittää kolme mallia, jotka ovat materiaaleiltaan ja rakenteeltaan samanlaisia. Pienin ja edullisin niistä on Olympic, medium-mallia edustavat Zenith ja Zenith Classic, ja suurinta (17 tuumaista) De Luxe ja De Luxe Classic.
Poimimme testiin keskikokoiset mallit.
Näin alkaa Riffissä 5/2016 julkaistu käyttötestiin perustuva artikkeli, jonka voit kokonaisuudessaan lukea lehden printtiversiosta, tai digitaalisena Lehtiluukkupalvelusta.
Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
