Musiikki muokkaa aivoja

Musiikillisesti koulutettujen ja kouluttamattomien aivot hahmottavat musiikkia eri tavoin, todetaan perjantaina 13.1. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.


Musiikki on universaali ilmiö, joka on evolutiivisesti hyvin vanhaa perua. Kuten fyysinen harjoittelu muokkaa kehoa, myös musiikki harjoittaa aivojen auditiivista kuntoa. Kuitenkin vain pieni osa väestöstä päätyy harjoittelemaan musiikin soittamisessa tarvittavia hienomotorisia liikkeitä tullakseen ammattimuusikoiksi.
Tämä tekee musiikista hyödyllisen työkalun tutkittaessa aivojen mukautumista ja muusikoista ihanteellisia koehenkilöitä kokemusperäisestä oppimisesta juontuvien aivomuutosten tutkimukselle.

Väitöskirjassaan Iballa Burunat huomasi, että kun muusikot kuuntelevat musiikkia, heidän aivonsa aktivoituvat symmetrisemmin kuin ei-muusikoiden. Tämä tendenssi korostui erityisesti aivojen liikealueella, mikä puolestaan saattaa viitata muusikoiden aivopuoliskojen tehokkaampaan keskinäiseen kommunikaatioon, jolla on merkitystä käsien koordinaation kannalta.

Koehenkilöt kuuntelivat musiikkia kuulokkeilla samalla kun heidän aivojensa aktiivisuutta mitattiin fMRI-laitteella. Yksi kokeista osoitti, että kuunneltaessa musiikkia muusikoiden aivojen aktiivisuus on symmetrisempää verrattuna ei-muusikoiden aivoihin. Tämä tendenssi korostui erityisesti aivojen liikealueella. Lisäksi kosketinsoittajien aivoaktiivisuus on symmetrisempää verrattuna jousisoittajiin, etenkin aivojen liike- ja näköalueella. 

 

Muusikon aivot ennakoivat

Muissa väitöskirjan löydöksissä korostuvat muusikoiden ja ei-muusikoiden eroavaisuudet siinä, miten eri aivoalueet kommunikoivat keskenään, kun aivot ennakoivat musiikillisia tapahtumia: muusikot näyttävät simuloivan mentaalisesti äänentuottamista, joka auttaa heitä ennakoimaan musiikin virtaa täsmällisesti.

Burunat käytti tutkimuksessaan uutta lähestymistapaa tutkiessaan, kuinka aivot prosessoivat rytmiä musiikin kuuntelun aikana yhdistelemällä sokean lähteiden erottelun menetelmän sekä tietokoneavusteiset musiikkianalyyttiset metodit. Tämä lähestymistapa paljasti sellaisia verkostoja aivoissa, jotka prosessoivat nimenomaan rytmin hahmottamista ja jotka tukevat muusikoiden kykyä pysyä rytmissä. Käyttämällä luonnonmukaista koeasetelmaa kaikissa kokeissa Burunat osoittaa, että sellaiset laboratorio-olosuhteet, jotka muistuttavat oikeita kuunteluolosuhteita, voivat tuottaa neurotieteen saralla luotettavia tuloksia. Tämä on tärkeää sellaisen mallintamisen kannalta, joka tutkii aivojen tapaa hahmottaa maailmaa.

Burunatin tulokset kannustavat luonnonmukaisen koeasetelman käyttöön tutkittaessa monimutkaisia ilmiöitä neurotieteellisesti ja niillä on vaikutusta aivojen kokemusperäisen muokkautumisen tutkimukseen. Tutkimus valottaa, miten yksi aistikanava (motoriikka) voi vaikuttaa toiseen (äänen havainnointi). Tutkimustietoa musiikin ja aivojen suhteesta voisi käyttää kliinisissä puitteissa hermosoluja rappeuttavista sairauksista kärsivien potilaiden elämänlaadun parantamiseksi.

Väitös
Pe 13.1.2017 klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

MA Iballa Burunat Perezin musiikkitieteen väitöskirjan ”Brain integrative function driven by musical training during real-world music listening” tarkastustilaisuus.

Vastaväittäjänä Associate Professor Jessica Grahn (University of Western Ontario, Kanada) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Iballa Burunat valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistolta vuonna 2012 pääaineenaan musiikkitiede (Music, Mind and Technology -maisteriohjelma). Vuonna 2013 hän aloitti tohtoriopinnot Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella pääohjaajanaan professori Petri Toiviainen. Burunat tutkii musiikin kuuntelun aivodynamiikkaa ja musiikin harjoittelun vaikutusta siihen.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja TEKES.

 

 

03.01.2017
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy