Isossa musiikkistudiossa tai elokuvamiksaamossa kuunteluetäisyys monitoreihin kasvaa pitemmäksi kuin pikku-pajassa, ja sitä myöten vaatimukset äänenpaineen ja suuntaavuuden osalta ovat omanlaisensa.
Puiseen bassorefleksikoteloon rakennettu S360 on verraten kookas kaksitiekaiutin, jossa basso/keskialuetta toistaa kymmentuumainen kartioelementti. Refleksiaukko on kotelon pohjassa, mikä on huomioitu koteloon integroidussa, tärinää vaimentavassa IsoPod-jalustaosassa.
Järeydeltään jo PA-kaiuttimia lähestyvän kartioelementin puhekelalla on mittaa peräti 2,5 tuumaa. Tehtävänään sillä on toistaa matalammat taajuudet aina noin puoleentoista kilohertsiin asti. Siitä ylöspäin vastuussa on 1,7-tuumaisella titaanikalvolla varustettu painekammiodiskantti, jonka suuntaimen suu aukeaa liki koko etulaidan levyiseksi. Kompressiodriver diskanttina on studiomonitorissa harvinaisempi (muttei täysin tavaton) ratkaisu, mutta tarpeen riittävän kantavuuden saavuttamiseksi.
Valmistajan teknisten erittelyiden mukaan kaiutin kykenee jopa 118 dB hetkelliseen maksimiäänenpaineeseen.
SAM – Smart Active Monitoring
Genelecin SAM on järjestelmä, jossa enimmillään 45 eri kaiu-tinta voidaan kytkeä verkkokaapeloinnilla keskitetysti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Oleellinen osa SAMia on GLM-ohjelma (Genelec Loudspeaker Manager), jolla kunkin yksittäisen kaiutti-men toistoa voidaan säätää sen sijoituspaikan sekä huoneakustiikan huomioimiseksi.
Tavanomaisessa musiikkistudiossa 45 kaiutinta on reilusti yli käytännön tarpeen, mutta kapasiteetti mahdollistaa SAMin käytön myös elokuvamiksaamoissa ja -teattereissa sekä muissa isoissa asennuskohteissa, joissa kaiutinmäärät ovat suurempia.
Audiosignaali kytketään S360:een joko analogisesti XLR:llä tai digitaalisesti AES/EBU:lla, testit tein käyttäen digitaalista tuloa.
Kaiuttimen takapaneelissa on valintoja sisääntulon ja virransäästön osalta, sekä muutama valinta basso ja diskanttipään hyllykorjaimelle ynnä lähikenttäkäyttöä varten suunniteltu pöytäheijastusta kompensoiva leikkaus noin 160Hz paikkeilla.
Maksimaalisen hyödyn kaiuttimesta saa kuitenkin käyttämällä tietokoneelle asennettavaa GLM-ohjelmistoa, jonka kolmosversion latasin testiä varten. Tämä meinasi kuitenkin alkuun olla konevanhukselleni liikaa, sillä Mac-versio vaatii asennusvaiheessa kovalevytilaa liki 1,8 gigatavua.
Asennuksen onnistuttua käyttö sujui helposti. Kytkin GLM-adapterin USB-piuhalla koneeseen ja ketjutin kaiuttimet verkkopiuhoilla adapteriin. Systeemi ilmestyi oitis ohjelman ruudulle ja pääsin määrittelemään kumpi kaiuttimista oli vasen ja kumpi oikea. Myös muiden asetusten säätäminen oli sangen vaivatonta.
AutoCal – kalibroidako automaattisesti?
GLM-adapterin matkassa tuli myös siihen kytkettävä, tehtaalla kalibroitu mittamikrofoni AutoCal-toimintoa eli kaiuttimien automaattista säätöä varten. Valittavana on parikin eri menettelytapaa, joten ryhdyin tutkimaan millaisia tarjoiluehdotuksia AutoCal kohtuullisen hyvin akustoidussa kuunteluhuoneessa päättäisi tehdä.
Alkuun tein mittauksen pelkästään yhdestä pisteestä huoneessa. Käytännössä ohjelma soittaa mittasignaalin kummastakin kaiuttimesta ja ottaa sitten yhteyden Genelecin servereille laatiakseen tarvittavat korjaukset tulosten perusteella.
Lähtöoletuksena on oppikirjan mukainen kaiutinsijoittelu, jossa kaiuttimet ovat tasasivuisen kolmion kahdessa kärjessä, suunnattuina kolmannessa kärjessä sijaitsevaan kuuntelupisteeseen. Tähän on syytä pyrkiä hyvin tarkasti, sillä AutoCal laskee kulkuaika- ja tasoerot kaiuttimien välillä ja kompensoi ne. Pieni virhe mikrofonin sijoituksessa tuotti toiseen kanavaan tarpeettoman viiveen ja puolen desibelin tasonsäädön. Mikrofonin asemointi huolellisemmin korjasi tämän asian.
Testipaikka on akustiikaltaan jo valmiiksi suhteellisen kiitollinen kuunteluympäristö, ja AutoCalin tekemät korjaukset rajautuivat selvästikin alakeskialueelle ja bassoille, korkeammat taajuudet jätettiin rauhaan.
AutoCal-toiminnossa voidaan valita myös useampaan mittapisteeseen perustuva säätö, jolloin ohjelma huomioi kyllä pääasiallisen kuuntelupisteen tärkeimpänä osatekijänä, mutta laskee apumittapisteiden avulla kokonaisuuden kannalta edullisimmat asetukset. Näin vältetään sellaiset korjaukset, joiden vaikutus on positiivinen vain hyvin pienellä alueella huoneessa, mutta jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti muissa kohdissa. Tämä oli mielestäni tervetullut ominaisuus ja tuntui toimivan myös käytännössä oikein hyvin. Sen avulla korjauksista tuli selvästi pienempiä ja leveämpiä.
Tein lisäksi vielä omia mittauksiani parista eri kohdasta ja päädyin korvaamaan muutaman bassoalueen kellokorjaimen hyllykorjaimella, ja lisäämään alakeskialueelle pienen korjauksen vielä 500 Hz:in yläpuolelle. Mahdollisuus käyttää GLM:n automatiikkaa itse muokattavien asetusten perustana onkin mainio ominaisuus.
No miltä se sitten kuulostaa?
Yleisvaikutelma ennen korjauksia ja ensimmäisten korjausten jälkeen oli se, että nyt ei mikään ainakaan häiritse kaiuttimessa. Korjaamattomana basso ja alakeskialue tuntui hieman jäsentymättömältä, mutta korjauksen jälkeen sekin rauhoittui.
Hetken kuunneltuani totesin, että yläpäätä oli makuuni kauttaaltaan hieman liikaa, joten päädyin laskemaan sitä noin kahden desibelin verran hyllykorjaimella kahdeksasta kilohertsistä ylöspäin. Nämä luonnollisesti ovat aina mielipidekysymyksiä.
Koska kaiutin on moneen lähikenttämonitoriin verrattuna suuntaavampi oli sen toisto hyvinkin tarkkaa ja erottelevaa vielä 2–3 metrin etäisyydeltäkin kuunneltuna.
Paperilla kaiuttimen suuntaavuus vaakasuunnassa on oppikirjamaista ja kuulokuva tuntui vahvistavan tätä, mitään erikoista ei tapahtunut, kun liikkui sivusuunnassa. Stereokuva piirtyi kiitettävän selkeästi ja myös syvyyssuunnassa oli kosolti tarkkuutta.
Ilman subwooferiakin S360:n bassotoisto on varsin uskottava ja kohtuullisen erotteleva. Vain aivan alimmat taajuudet (40 Hz alapuolella) jäävät puuttumaan, mikä on ymmärrettävää ja kuuluukin erillisen sub wooferin vastuualueeseen.
S360 on Genelecin mukaan 100 Hz:n taajuudesta ylöspäin vaihelineaarinen, mikä varmasti osaltaan selittää alkuperäiselle äänelle uskollista toistoa. Keskialue on erittäin tarkka ja värittymiä on todella vähän. Diskantin sävy puolestaan on miellyttävä, vaikka ihan ylimmällä taajuusalueella tarkkuus ei ehkä aivan ylläkään parhaiden kalotti- tai nauhadiskanttien erotteluun.
Musiikkinäytteet vaihtelivat jazzista ja akustisesta musiikista aina rockin kautta modernihkoon konemusiikkiin, eikä kaiu-tin tuntunut imartelevan tai toisaalta toistavan huonommin mitään tyyliä erityisesti, vaan äänitteiden sisällöstä sai rehellisen käsityksen.
Lujempaa!
Koeponnistus tapahtui pääasiassa studiota vastaavissa oloissa, joten pitkiä aikoja en voinut kuunnella äärimmäisillä voimakkuuksilla. Positiivisena pidän sitä, että äänikuva pysyy varsin miellyttävänä vaikka hanaa avasi reilumminkin.
Pidempään kovalla kuunneltaessa todennäköisesti laskisin yläkeskialuetta hieman, mutta moneen studiomonitoriin verrattuna rasittavuus kovilla tasoilla oli merkittävästi vähäisempää.
Määrällisesti ääntä irtoaa sen verran, että S360 toimisi tietyn tyyppisessä esityksessä saliäänikaiuttimenakin, mieluusti sub wooferilla tuettuna toki. Suoraa A/B-vertailua vastaavan kokoluokan PA-kaiuttimen kanssa ei nyt järjestynyt, mutta mielikuvilla pelattaessa S360 tuntui antavan huomattavan paljon puhdasta ja värittymätöntä ääntä. Tämän kokemuksen perusteella ymmärrän miksi sitä on moniin paikkoihin asennettu myös äänentoistotarkoituksiin.
Jos olisin päivittämässä omaa kuunteluani, S360 olisi vahva kandidaatti. Kaiutin kestää äärimmäisen kriittisenkin tarkastelun kaikin puolin, ja etenkin asianmukaisella subwooferilla varustettuna työskentelisin studiossa tai liikkuvassa äänitystyössä näiden kanssa oikein mielelläni.
Genelec S360
Aktiivikaiutin studio/asennuskäyttöön
• SAM (Smart Active Monitor)
• MDF-kotelo
• ISS (Intelligent Signal Sensing) energiansäästöautomatiikka
• toistoalue 39 Hz – 19 kHz (+/- 2 db)
• toistoalue 36 Hz – 22 kHz (-6 db)
• maksimiäänenpaine 118 dB
• D-luokan bassovahvistin 250 W
• D-luokan diskanttivahvistin 100 W
• mitat 530 × 360 × 360, (k × l × s, mm)
• paino 30 kg
• hintaluokka 4200 euroa/kpl
Lisätiedot: Genelec
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2020. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
