Avoimet kuulokkeet sopivat nautiskelijoille, sekä niille, joiden ei tarvitse työskennellessään suojautua ympäröivältä melulta.
Tammikuussa 2024 julkistettua Sennheiserin HD 490 Pro -mallia myydään kahtena eri versiona, perusmallina sekä plus-pakettina. Kumpaankin kuuluu mukaan lukittavalla mini-XLR-liittimellä kuulokkeisiin liitettävä kaapeli (1,8 m), kahdet korvatyynyt sekä lisenssi Dear Realityn plug-in-applikaationa toimivan akustiikkasimulaattorin käyttöön (tähän palaamme viikon kuluttua ihan oman juttunsa muodossa).
Plus-version mukana saa lisäksi toisen johdon (3 m), topakan ja tyylikkään vetoketjullisen kuljetuslaukun sekä vaihtopehmusteen pääpantaan.
Lyhyt kierre toimii joustona, jos vaikka kaapeli jäisi nalkkiin ja kiristyisi piukaksi kuuntelijan liikehtiessä. Lukittava mini-XLR kuulokkeille ja kooltaan muunneltava plugi äänilähteelle kuuluvat asiaan.
Korvatyynyistä yksi pari on päällystety sametilla ja se on nimikoitu erityisesti ”tuottajalle” tarkoitetuksi. Toisen parin pinta muistuttaa farkkukangasta ja nimellisesti se on suunnattu ”miksaajalle”.
Ero pehmukkeiden päällyksessä kuuluu myös hienoisena erona soinnissa, mutta kovin radikaalista asiasta ei ole kyse. Kuulolla on erinomainen kyky mukautua vallitsevaan ja A/B-testissä havaittu selkeäkin ero saattaa miedontua huomaamattomaksi kuuntelusession pidentyessä ja korvien tottuessa kuulemaansa. En usko miksaajan ajautuvan harhaan, vaikka kuuntelisi samettisilla tyynykkeillä, enkä tuottajan kadottavan näkemystään, jos yltiöpäisyyksissään valitsisikin farkkukankaiset pehmukkeet itselleen. HD 490 Pro on perussoinniltaan sama kuuloke pehmukemallista huolimatta ja sointi on miellyttävän tasapainoinen ja selkeä valitsipa kummat tahansa. Arvioisinkin materiaalieron vaikutuksen oleellisemmaksi kuulokkeiden pitomukavuuden kuin soundikysymysten kannalta.
Tyynyt vaihtaa tarvittaessa nopeasti, mutta operaatio saattaa vähän hirvittää ensimmäisellä kerralla, sillä pehmuke on kiinni muovikehässä, jota kuulokekupissa olevat kaksi jousinipukkaa pitelevät tiukasti sijoillaan. Kehän longottaminen irti nipukoiden otteesta vaatii hallittua voimankäyttöä ja sopivan otteen löytäminen voi ensialkuun viedä muutamankin haparoivan vaihtokerran.
Molemmat pehmukemallit voi pestä 30 asteen lämpötilassa, ja siitä Sennheiser ansaitsee erityiskiitoksen.
Kevyt ja mukava
HD 490 Pro asettui luontevasti korville, luurit istuvat sopivan tiiviisti eivätkä heilahtele päätä käännellessä, mutta eivät kuitenkaan purista korvalehtiä tai silmälasien sankoja linttaan. Panta ei myöskään tunnu painavan päälakea vaikka kuuntelurupeama venyisikin. Istuvuus on muutenkin työn kannalta oikein hyvä. Ojentautuminen takakenoon työtuolissa ei heilauta kuulokkeita sijoiltaan, eikä kumartuminen kitarapedaaliston tai laiteräkin alimpien vekottimien puoleen suista kuulokkeiden pantaa myöskään otsalle.
Kuuntelun taukopaikoissa saattaa kiinnittää huomiota siihen, että vasempaan kuulokekuppiin liitettävä kaapeli johtaa korvaa ympäröiviin rakenteisiin mekaanisia sivuääniä hankautuessaan vaatteita, kitarahihnaa tai työtuolin selkänojaa vasten, mutta tämäkin ilmiö katoaa musiikin alle normaaleilla kuunteluvoimakkuuksilla.
Toistettavan taajuusalueen alarajaksi Sennheiser ilmoittaa kuusi hertsiä, joka on jo reilusti ihmisen yleisesti hyväksytyn kuuloalueen alapuolella. Todella massiivisten kirkkourkujen suurimmat pillit pääsevät kyllä alle 20 Hz:n, mutta silloin liu’utaan kuulon puolelta tuntoaistin piiriin. Jos jonkin vireisen äänen pystyy silloin tunnistamaan, kyse on mitä todennäköisimmin pohjatajuuden ylemmistä kerrannaisista, jotka tärinä sisältää tai tuottaa.
Käytännössä näin alas ulottuva taajuuskaista mahdollistaa kuitenkin samalla sen, että oikeasti kuultava ja musiikillisesti merkitsevä bassoalue voidaan toistaa kauttaaltaan puhtaasti ja luotettavasti. Samalla myös äänittäjällä, miksaajalla, tuottajalla tai muulla tavoin ääntä työkseen tarkkailevalla on mahdollisuus havaita mahdolliset häiriötekijät, jotka on tarpeen siivota pois. Mikäli työnkuvaan kuuluu vaikkapa pahaa enteilevän taustajymyn annostelu elokuvan tehosteeksi, niin sekin luonnistuu paremmin tällaisilla kuulokkeilla.
Musiikin kuuntelijan roolissa taas iloitsin siitä, että jousella soitetun kontrabasson puinen narina aivan alimpia säveliä myöten sekä esimerkiksi kirkonkellojen matala tuomiopäivän kumina välittyivät HD 490 Pron kautta eläväisinä ja vivahteikkaina. Matalat lyömäsoittimet toistuvat nekin tarkkapiirteisinä ja dynaamisina.
Basson määrä suhteessa ylempiin taajuusalueisiin on makuasia, mutta tässäkin kohden Sennheiser on linjannut fiksusti – koekuunneltujen valmiiden levyjen joukossa pieni osa olisi kaivannut tukevampaa alakertaa ja muutama överiksi vedetty olisi hyötynyt kevyemmästä bassorekisteristä. Selkeästi suurin osa soi kuitenkin erinomaisesti juuri näin, ja tilanne on suotuisa myös uutta musiikkia äänitettäessä tai miksattaessa.
Keskialueet soivat HD 190 Pron kautta hallitun tasaisesti, ylärekisteri avoimen heleästi ja vailla kirkkauden sivutuotteena usein ilmenevää korostunutta terävyyttä. Äänikuva on selkeä ja siinä on syvyyttä sekä miellyttävää neutraaliutta. Sellaisena se sopii mainiosti niin valmiin musiikin kuunteluun kuin musiikin luomisprosessin eri vaiheisiin. Niinpä Pro onkin pätevästi perusteltu tarkenne mallitunnuksen lopussa.
Sennheiser HD 490 Pro Plus
Avoimet stereokuulokkeet vaativaan käyttöön
• elementin koko 38 mm
• toistoalue 5 Hz – 36 kHz (-10 dB)
• maksimiäänenpaine 128 dB (SPL)
• nimellinen impedanssi 130 Ω
• kaksi suoraa johtoa lyhyellä kierrejoustolla (1,8 m ja 3 m)
• kahdet korvapehmukkeet
• vaihtopehmuke pääpantaan
• paino 260 grammaa
• hinnat: perusmalli 385 €/ Plus-paketti 465 €
Lisätiedot: Sennheiser Nordic, Suomi
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2024. Vastaavantyyppisiä, niin lyhyitä kuin pitempiäkin, käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.
Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan.
Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta..
