Levyn aloittava Victorious on positiivinen instrumentaalitykitys, joka toimii hyvänä lähtölaukauksena True Colours -levylle. Avausraidasta mieleeni tulee Hellecastersin tuotanto, ja kyllä: Ben Granfelt on taitava kitaristi!
Vokalisteina levyllä Benin lisäksi toimivat Jasmine Wynants-Granfelt, Bryn Jones ja tarinallisen osuuden kertojana No Turning Back -kappaleessa Jonathan Hutchings.
Instrumentaaleja on kolme ja niiden taso on kova. Taiturimainen Stratocasterinkäsittely pääsee levyllä esille. Ja siitä kitarastahan on moneksi. Levyn alkupuolen Pink Floyd -vaikutteiden jälkeen loikataan Hendriximpiin tunnelmiin A Moment Of Madness:llä.
Down For The Count ja Love or Nothing ovat saaneet kappaleiden tekstinkirjoittajan Bryn Jonesin vokaaleihin. Näiden blues-rock -helmien avulla draaman kaari toimii ja nousee albumilla hienosti. Jännitteinen intensiteetti kasvaa huippuunsa rauhoittuakseen levyn lopettavaan Late Night In Hamburg -instrumentaalin myötä.
Benin bändin muut jäsenet ovat Masa Maijanen bassossa ja Jari Salminen rummuissa. Lisäksi levyllä Miika Aukio ja Magnus Axberg soittavat koskettimia. Toisena rumpalina ja perkussioista levyltä löytyy vielä Miri Miettinen.
Levyn keskimmäinen instrumentaali, Oriental Express, osuu parhaiten omaan musiikkimakuuni.
Kappale on äänitetty studiolivenä yhdellä otolla ja yhdellä lisäkitararaidalla. Monipuolinen bluesahtava runttaus temponvaihdoksineen on hieno osoitus siitä miksi Ben Granfeltilla on vakaa fanipohja keikoilla – musiikki toimii. Kunhan nyt saadaan taas keikkakuviot pandemioiden jälkeen taas pyörimään…
Ben Granfelt: "True colours"
A1 Records (2020, CD23341)
