Dumarillumarei antaa mitä lupaa: torvisoittokunta säestää Tuomarin pudotellessa saarnaansa väkevällä otteellaan.
Terävimmillään mestari on balkanilaisittain huristelevassa Tsaarissa. Siinä Tuomari niputtaa naapurivaltiomme poliittisen kaaoksen tsaarin ajasta tähän päivään ytimekkäästi, niin kuin vain lauluntekstissä voi. ”Kaksipäinen kotka, voi hyvä luoja sentään! Kumpi noista päistä päättää mihin päin se lentää? Toinen katsoo länteen ja toinen kaipaa itään.”
Humppakompilla ryyditetty Joutavia jorinoita on Hiski Salomaan hengessä vedetty veitsen terävä kommentti hommafoorumeiden nationalisteille. ”Foorumeille kuraläppä lentää, mutta jättäkää nyt käyttämättä sentään, ihonväriin kohdistuvat solvaukset, plus raiskaus- ja tappouhkaukset”.
Takaisin Kongoon viidakkorytmeissään tai Valitettava ampumavälikohtaus edustaa perinteistä Nurmiota, jossa kielellä leikitellään. Sanat ovat palikoita, joista Tuomari taitavasti rakentelee eriskummallisia tornejaan.
Valitettava ampumavälikohtaus on surrealistinen kuvaelma, joka kolistelee dissonanssivankkureilla. Sanoitukset ovat yhtä päättömät. Kitaroiden ja torvisektion riitasointuinen liitto tuo mieleen 80-luvun Nurmion. Tosin laulusoundihan Nurmiolla on laskenut nasaalista kailotuksesta oktaavilla.
Silti mies on onnistunut ihailtavasti säilyttämään tunnistettavan ja omaleimaisen tyylinsä. Eikä tämä uusin levy häpeä lainkaan vanhojen mestariteosten rinnalla. Päinvastoin, voi vain ihastella seitsemänkympin rajapyykkiä lähestyvän konkarin osumatarkkuutta.
Silmiinpistävää on levyn jälkimmäisen puolen teema, päihteet. Osuvasti nimetty ”Suuri ja rento ote” keskittyy dokaamiseen. ”Tää kama kolisee” ja stadinslangilla kirjoitettu ”Vauhtivaunu” kertovat pelkistelemättömästi huumehuuruisesta maailmasta. Herää kysymys, miksi se on noussut niin isoksi teemaksi?
Omakohtaisuuttakin tarinoissa varmasti on ja Kallion baareista on ammennettu loput ainekset näytelmään. Vauhtivaunussa on jonkinlaista opetuksenkin makua, ilman sormen heristelyä. Tuskin Hande arvasi rivejä skrivatessaan, kuinka ajankohtainen teksti nyt syksyllä 2017 olisi. ”Se on kimaltavaa pölyä ja taikaa pettävää / sä elit suurta aikaa ja täyttä elämää / sä omistit jo puoli Eurooppaa / Vauhtivaunu sua vei tuhatta ja sataa.”
Tuomari Nurmio: Dumarillumarei (Sony Music 2017)
