Sydänveri analyysissä

Riffin numerossa 1/2006 julkaistun ison haastattelun yhteydessä pyysin Knipiä myös kommentoimaan omia levyjä. Tässä mietteet nettilukijoidemme riemuksi:

EGOTRIPPI:
– Tultiin ihan pystymetsästä, eikä meillä ollut millään tasolla mitään kontaktia rock-maailmaan. Hyvin naiivi meininki, mukana on paljon innokkuutta, joka kuuluu hyvässä ja huonossa. Siitä ei pitänyt tulla ihan semmoinen, kun se on. Oltiin ekaa kertaa studiossa, eikä meillä oikein ollu vielä visiota siitä, mitä oltiin tekemässä. Muistan, että olin aika pettynyt tän levyn lopputulokseen jo silloin.

SUPEREGO:
– Alettiin löytää omaa juttuamme; meistä tuli enemmän kitararockbändi. Debyytin saamat murska-arvostelut vaikutti, ainakin mun osalta tän levyn lopputulokseen. Raju dumaus sai mut miettimään asioita enemmän, kun ennen vain pistin menemään. Ei tätäkään levyä silti kauheen hyvällä otettu vastaan, mutta se ei häirinnyt niin paljon, kun tavallaan tiesin, mitä oon tekemässä. Tällä levyllä on semmosta innostumisen meininkiä, mitä ei enää löydy. Kuuntelin tätä viimeksi kesällä, ja oon vieläkin suurimpaan osaan tyytyväinen.

ALTER EGO:
– Kaksijakoinen levy. Raikulimeininkiä ja synkempää tunnelmaa. Tää oli vaikea vaihe bändin elämässä; ei ehditty miettii, mitä halutaan. Pide (Egotripin alkuperäinen rumpali) ja Aakku (alkuperäinen basisti) oli lähteneet bändistä, mutta niiden läsnäolo oli vielä tosi voimakas. Keskittyminen ei ollut kaikista parasta, johon vaikutti vielä, että tehtiin silloin tosi paljon keikkaa. Levyllä on hirvee läjä mahtavia biisejä, mutta kokonaisuus on sekava. Mä halusin rokata, mutta se tuntui jotenkin vaikeelta.

HELSINKI-HOLLOLA:

– Yksi lempilevyistäni, joka tehtiin hyvin pitkälle keikkailua silmällä pitäen. Demoja tehdessä levyn rokkaavuus ei ollut vielä ihan niin tietoista. Sitten kun tehtiin ”Koivuniemen herra”, ”Käytettyä ilmaa” ja ”Tällaisena iltana”, päätettiin viedä homma ihan tappiin. Bändin luovinta aikaa. Biisejä oli ihan sikana, ainakin 1718. Päällä oli helvetin hyvä, semmoinen hullu tiedemies -meininki. Studiossa tapahtui jossain jotain koko ajan, esimerkiksi äänitykset pyöri parhaimmillaan samaan aikaan kolmessa paikassa. Voimapop-levy!

MOULAA:

– Biisimateriaali on suurelta osalta Helsinki-Hollolan ylijäämiä ja sinkkujen b-puolia. H-H:lta jäi paljon biisejä ja meiltä on aina kyselty paljon sinkkujen b-puolia, joten tuntui luonnolliselta tehdä tuplalevy. Ykköslevy on jo itsessään hyvä kokonaisuus, kakkoslevy sitten kuuntele omalla vastuulla -osastoa. Oma suosikkini levyllä on “Tavarat autoon“.

MATKUSTAJA:

– Matkustaja oli taas vastareaktio H-H:lle. Suurimmat ongelmat koettiin, kun haluttiin tehdä jatkoa H-H:n rokkaavuudelle, mutta sitä ei vaan tullut. Ja ei ole mitään urpompaa, kun että yritätä feikata rokkimeininkiä. Moni yllätty tosi paljon kuullessaan sen levyn. Mutta ne ketkä tunsi meidät, osasivat odottaa, että jotain tällaista vois olla tulossa. Mun osalta materiaali oli vähän sellasta singer-songwriter-matskua. Meillä oli ollut taukoa toistemme näkemisessä seitsemän kuukautta, joten tuntui luonnolliselta tehdä levystä rauhallisempi.

VIELÄ KOITTAA UUSI AIKA:

– Tällä levyllä tuntuu, että me ollaan tehty jotain aivan helvetin nerokasta. Mielipidehän voi tietysti vielä muuttua. Jos viime levy oli “olohuonelevy“ ja orkestraatio ja sovitukset tehtiin pitkälti vasta studiossa, niin tää on selkeästi bändilevy. Jatkettiin siitä, mihin Matkustaja-kappale jäi. Tulee ilmestymään helmikuun puolivälissä.

Teksti: Misha Koivunen, Kuva: Sofie Jokinen

Oheinen teksti on jatkoa painetun Riffin numerossa 1/2006 julkaistulle laajalle haastatttelulle.

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta