Hurjaa nykysirkusta

|
Image

Tanssiteatteri Hurjaruuthin tuottaman Talvisirkus Muistin ohjaaja Arja Pettersson kertoo, että nykysirkuksessa muusikkovalintoihin vaikuttavat lukemattomat seikat käytännön aikatauluista puhtaaseen sattumaan.

Reilusti toistakymmentä esitystä ohjannut Petterson haluaa orkesteriin soittajia, joilla on kokemusta monitaiteellisista produktioista.
– Arvostan muusikoita, jotka ovat valmiita yhteistyöhön, mutta ovat silti samalla tinkimättömiä omassa näkemyksessään ja uskaltavat puolustaa sitä.

Petterson vaatii muusikoilta vahvaa vuorovaikutteista panosta ja ”anteliaisuutta”. Hän on huomannut, että omien ideoiden jakaminen yhteiseen pottiin on joillekin muusikoille tosi vaikeaa.
– Ja tärkeintä on tietysti taito, siitä kaikki lähtee! Petterson tiivistää.

Tämänvuotisena sirkusorkesterina toimivan taitavan ja anteliaan Peloton-kollektiiviin liideri Pena Luomakangas paljastaa työtavoista, että alussa ei sensuroida mitään vaan soittajat suovat itselleen oikeuden kokeilla ideoita ilman paineita. Kun tarkoituksena on tarjota elämyksiä, outoudet ovat pelkästään tervetulleita.
– Mukaan mahtuu ja pitääkin mahtua musiikkia laidasta laitaan: nopeaa, hidasta, ambientia, äkkiväärää, melankolista, pöhköä, tuttua, mahtipontista, fanfaarimaista. Myöskään genrejä ei rajata, joten mukana on "tunnarimusaa”, rautalankaa, jazzia, haitarivalssia, dodekafoniaa, tangoa ja hiphoppia, Luomakangas luettelee.

Luomakangas myöntää, että kun esitystä koostetaan akti kerrallaan ilman tarkkaa kuvaa lopullisesta kokonaismuodosta, sointikuvasta tulee hyvin pirstaleista.
– Läpimenovaiheessa liika pirstaleisuus kuitenkin putsataan niin, että yhtye on tyytyväinen soivaan kokonaisuuteen. 

Ismo Alangon bändistä tuttu rumpali Niko Votkin pohtii, että musiikkia ja näyttämötoimintaa voi lähteä yhdistämään parista eri tulokulmasta.
– Ensimmäinen vaihtoehto on rakenteen kautta, koska varsinkin tanssijat laskevat koreografioita tehdessään ”kaseja” tietyssä tempossa. Tahtimäärien ja toivotun poljennon pohjalta voidaan rakentaa raamit, joiden sisään sävellys sovitellaan.

Vaihtoehtoisesti muusikot ja esiintyjät voivat antaa asioille tilaa tapahtua ”itsestään”.
– Tilanteessa, jossa kummatkin inspiroituvat toistensa tekemisestä saattaa kokonaisuudesta muodostua hienompi kuin kumpikaan osapuoli osasi odottaa! Votkin iloitsee.

 

Oheinen nettispesiaali liittyy Tommi Saarelan toimittamaan laajaan artikkeliin, jonka löydät Riffin printtinumerosta 6/2016.

Riffiä myyvät Lehtipisteet sekä luonnollisestikin hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.


Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.