Kolmikosta ND44 ja ND68 ovat varta vasten rummuille ja lyömäsoittimille tarkoitettuja malleja, ND46 puolestaan yleiskäyttöiseksi instrumenttimikrofoniksi suunniteltu mikrofoni.
Trion pienin, ND44, toimitetaan rummun vanteeseen kiinnittyvällä haarukka-adapterilla, mikä ei sinänsä ole uusi idea. Mutta tällä kertaa toteutus istuu myös testissä käytetyn Ludwigin vanteeseen napakasti, eikä kiinnike paina sen paremmin kalvoa kuin rummun runkoakaan.
Mikrofonin asento osuu passelisti ja suuntauksessa auttaa vielä sekin, että mikrofonin putkimainen runko on nivelöity hieman ennen kapselia. Asentoa ja etäisyyttä pääseekin säätämään kohtuullisen väljässä haarukassa, josta ainakin itse löysin helposti haluamani.
Vanteeseen puristuva kiinnike on myös helppo irrottaa rummusta, kiitos pidikkeessä olevan lenkin, josta saa sormella pitävän otteen pihtileukaa longottaessaan. Mikrofoni itsessään pysyy haarukassa paitsi puristuksen ansiosta, myös siksi, että haarukan sisäpintaan on laitettu rivi nahkeita kuminystyjä. Niiden kitka hillitsee vapaata pudotusta tehokkaasti.
ND66:n mukana tulee telineeseen ruuvattava haarukka-adapteri, jossa käytetään samanlaista kitkajarrua mikrofonin sijoillaan pitämiseksi. Myös tämän mikrofonin kapseliosa on nivelöity, joten suuntaus hoituu kahdessa vaiheessa – perinteiseen tapaan adapteria kääntämällä ja hienosäätönä kapselin asentoa muuttamalla.
Omaan haarukkaansa akseloitu kapseliosa ei liiku holtittomasti vaan se lukitaan kulloiseenkin asentoon mekaanisesti. Jousitettuun sokkaan perustuva lukitus aukeaa akselin päässä olevaa nappia käännön ajaksi painamalla. Käytännöllinen ja varmatoimiselta vaikuttava konstruktio.
Kolmikon kookkain malli on bassorummulle tarkoitettu ND68, jonka rungossa ei ole nivelöintiä. Haarukka-adapterin sijasta sen pidikkeessä on jämerällä sormiruuvilla tiukattava rengas, joka puristuu tiiviisti mikrofonin kantaosan ympärille.
Kerää koko sarja
ND-sarjan kolmikossa käytetään suurikalvoista kapselia, mutta jokaisessa hieman omanlaistaan versiota. Kaikki mallit kestävät saman 140 desibelin äänenpaineen, mutta toistoalueen laajuuden ohessa eroa on myös mallien keskinäisissä soinneissa.
Pääasiallisesti virvelimikrofoniksi tarkoitetun ND44:n sointi on napakka ja tarkkapiirteinen, eli tavoitteen mukainen. Muokkaamaton perussoundi poikkeaa kuitenkin jonkin verran tähän käyttöön yleisesti vakiintuneesta SM57:stä.
Selkein ero on preesensalueella, jossa ND44 tuntuu lähtevän nousuun hieman alemmalta taajuusalueelta kuin SM57. Kun keskialueen korjaimella vaimentaa hieman kriittisestä kohdasta, näiden kahden mikrofonin sointia on pelkkää virvelin omaa soundia kuuntelemalla jo varsin hankala erottaa toisistaan.
Kun viitteiksi tarjotaan myös vuotoääntä hi-hatista ja symbaaleista, löytyy kummallakin omia luonteenomaisia piirteitään. Molemmat ovat erittäin käyttökelpoisia ja jos kumpikin olisi tarjolla, niin valinta menisi kyllä virvelin mallin ja symbaalikattauksen mukaan, ei automaattisesti mikrofonin nimen perusteella.
Valmistajan mukaan ND44 sopii myös tomikäyttöön, mitä ei testin perusteella ole syytä epäillä.
Koeryhmään kuuluva ND46 osoittautui puolestaan erinomaiseksi yleismikrofoniksi niin settirummuston kuin muidenkin rumpujen kanssa. Virvelin mikittämiseen se on hieman kookas, mutta muutoin se soveltuisi siihenkin.
Tomien – ja miksei myös bassarin – kanssa fyysinen koko ei ole pulma ja sointi enemmän kuin käypää laatua. Soundi on kiinteä ja selkeä, mukavan avoin ja kaikin puolin rehdin oloinen.
Rummun iskuista erottuu yksityiskohtia ja välisävyjä, sointi ei jää pelkän atakin ja mäjähdyksen varaan. Muista suunnista saapuva vuotoääni kuulostaa siistiltä ja tälle mallille löytyisi kyllä taatusti käyttöä myös kitaravahvistimen edestä.
Bassarille tarkoitetun ND68:n sointi ei ole aivan niin rajusti montulle viritetty kuin viime vuosina on tässä lajityypissä totuttu vetämään. Ensivaikutelmaltaan se saattaakin kuulostaa tukkoiselta verrattuna toisen ison amerikkalaismerkin bassorumpumikrofoniin, mutta ekvalisaattoria ruuvaamalla päästään varsin lähelle, jos niin halutaan.
Jos Beta 52 onkin nykyaikaisen ja pitkälle jalostetun bassarisoundin takuutyökalu, niin ND68:n soinnissa kuulen enemmän menneiden vuosikymmenten klassikkorokkiin viittaavaa luonnetta.
Näin se käy
Verraten edulliset ND-mallit ovat tervetullut lisä markkinoille. Monesti inspiroiva soundi löytyy nopeammin mikrofonia vaihtamalla kuin ekvalisoimalla ja muutama vaihtoehtoinen mikrofoni session alkuun on ainakin kriittisten raitojen onnistumiselle eduksi.
Uusissa ND-malleissa on riittävästi omaa luonnetta, jotta ne tuovat todellisia vaihtoehtoja tuollaiseen kokeiluun. Silti ne täyttävät pätevästi yleiset odotukset omissa lajeissaan, mikä on aivan yhtä tärkeätä etenkin siinä vaiheessa, kun hankitaan studion tai äänentoistojärjestelmän ensimmäisiä mikrofoneja eikä kartuteta jo entuudestaan pullistelevaa salkkua.
Electro-Voice ND44, ND46 ja ND68
Dynaamisia instrumenttimikrofoneja
• maksimiäänenpaineen kesto 140 dB (SPL)
• adapteri
• vetoketjullinen suojapussukka
ND44
• suuntakuvio kapea hertta
• toistoalue 80 – 16 500 Hz
• herkkyys 2,4 mV / Pascal
• hintaluokka 150 e
ND46
• suuntakuvio superhertta
• toistoalue 70 – 18 000 Hz
• herkkyys 2,4 mV / Pascal
• hintaluokka 190 e
ND68
• suuntakuvio superhertta
• toistoalue 20 – 11 000 Hz
• herkkyys 0,8 mV / Pascal
• hintaluokka 230 e
Lisätiedot: Profitron
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2016. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Tämäkin laite on edelleen ajankohtainen, joten avasimme jutun myös nettiin vapaasti luettavaksi.
Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
Lisää nettiin avattuja laitetestejä voit lukea tästä.
