Unika NBB – Dante-verkko korvaa JAMAKin

|
Image

Jos tapsimieheltä kysytään, vastaus on ethernet. Analogisen kulta-ajan kuparikaapelointia ei kukaan kanniskele eikä asenna mieliksensä, jos kerran kevyempikin vaihtoehto on.

 

Unikan NBB-mallistoon kuuluu useita laitteita, joilla analoginen audiomaailma ja digitaalinen Dante-verkko saadaan keskustelemaan keskenään. Kokeiltavaksi otimme nelikanavaisen lähetin/vastaanotin-parin NBB-04T/NBB-04R, sekä 16 kanavaa kumpaankin suuntaan liikuttavan NBB-1616-pakin.

 

 

Image

Audiodatan siirtäminen Dante-verkossa tapahtuu fyysistä ethernet-kaapelointia myöten ja yksinkertaisimmillaan systeemi voi koostua yhdestä verkkoon tavaraa syöttävästä yksiköstä ja sen käänteiskappaleesta, jolla tavara saadaan taas ulos verkosta. 

Systeemin hallinta vaatii samaan verkkoon vielä lisäksi joko Danten kontrolliominaisuudet omaavan digimikserin tai tietokoneen Dante Controller -ohjelmalla varusteltuna. Ohjelma on ladattavissa ilmaiseksi verkkoprotokollan kehittäjän, Audinaten sivustolta. 

 

Image

 

Jos on tarpeen vain ohjata tietyt lähetyspään audiokanavat tiettyihin vastaanottopään kanaviin, voi tietokoneen kontrolliohjelmineen liittää verkkoon langattomasti. Tällaisessa systeemissä Riffin toimiston simppeli WLAN-reititin toimi ihan mallikkaasti – NBB-04T ja NBB-04R kiinni reitittimeen ethernet-kaapeleilla ja määritykset kuntoon langattoman yhteyden kautta. Vaativammat, isoja kanavamääriä ja useita solmukohtia sisältävät järjestelmät vaativat sitten  järeämpiä reitittimiä ja/tai kytkimiä.

Mikäli Dante-verkon kautta halutaan siirtää digitaalista audiota tietokoneelle tai vastasuuntaan, on tietokonekin liitettävä reitittimeen fyysisellä kaapeloinnilla. Ja varustettava lisäksi Dante Virtual Soundcard -ohjelmalla, joka välittää audiokanavat varsinaiselle DAW-ohjelmalle ja sieltä ulos. Virtual Sound-card on maksullisella lisenssillä käytettävä ohjelma, eikä sitä kokeiltu tässä yhteydessä.

Vaikka Dante-protokolla onkin yhden yrityksen luomus, ei verkkoon liitettävien laitteiden tyypittelyä koskeva terminologia ole pysynyt täysin yhdenmukaisena. Analogiaudion ja digi-verkon toisiinsa liittäviä laitteita kutsutaan mm. nimillä break out box, interface, end point sekä receiver ja transmitter. Unikan tapauksessa audio receiver ottaa vastaan nimenomaan analogista audiota ja siirtää sen verkkoon A/D-muuntimien kautta, audio transmitter puolestaan nielee verkosta digikoodia ja lähettää sitä vastaavaa analogista audiota ulos. 

 

Neljä kanavaa tuolta tuonne 

Nelikanavainen Unika NBB-04R on balansoiduilla analogituloilla (XLR-kombot) ja omilla mikrofonivahvistimillaan varustettu yksikkö, joka syöttää digitoimansa audion Dante-verkkoon. Laitteeseen voi kytkeytyä myös aktiivisilla DI-bokseilla tai kondensaattorimikrofoneilla, kiitos kanavakohtaisesti päälle kytkettävien phantom-syöttöjen.

Jämerä metallikotelo on puskuroitu nurkkiin ruuvatuilla tanakoilla kumilieriöllä, jotka suojaavat sitä kolhuilta ja toimivat samalla tukevina tassuina, asettipa laitteen leveällä tai kapealle taholleen. Kotelon kummassakin päässä on ethernet-liitäntä ja systeemiä voi laajentaa ketjuttamalla yksiköitä peräkkäin.

Käyttövoimaa NBB-04R (samoin kuin kaapeloinnin vastapäähän sijoitettava sisarmalli NBB-04T) tarvitsee joko oman erillisen virtalähteensä kautta tai vaihtoehtoisesti ethernet-kaapeloinnin välityksellä, mikäli järjestelmässä on POE-ominaisuus (Power Over Ethernet).

Toiminnot ovat yksinkertaiset, käyttö simppeliä ja etuvahvistimen 60 dB:n haarukka riittää sovittamaan niin mikrofoni- kuin linjatasonkin signaalit muuntimille passaavalle tasolle. Potentiometrin tuntuma on sopivan jämäkkä, ja phantom-kytkimessäkin on merkkivalo sisällä.

Kanavakohtaisia tasomittareita ei ole, mutta yhteiskäyttöön valjastettu led varoittaa, jos jokin kanava piikkaa. Jonkin verran ennen klippivalon reaktiota soundi vihjaa jo lähestyvästä yliohjauk-sesta muuttumalla kapeammaksi ja ohuemmaksi. Vaikka tästä on matkaa varsinaiseen säröytymiseen, kannattaa tasoa laskea ja sen voi myös huoletta tehdä – tervesoundista dynamiikka-aluetta löytyy yllin kyllin vaikka etuvahvistinta kääntäisikin hiukan pienemmälle. Jos jotakin jäin kaipaamaan, niin vaikkapa kolmiportaista tasomittarointia ihan kanavakohtaisesti.

Kaapeloinnin toisessa päässä toiminta on yhtä yksinkertaista, sillä NBB-04T on sekä sähkömekaaniselta toteutukseltaan että toimintaperiaatteeltaan edellisen peilikuva. Se noukkii verkosta neljä digitaalista kanavaa ja muuntaa ne balansoiduiksi analogisignaaleiksi. 

Jokaisella kanavalla on oma XLR-lähtönsä sekä tasonsäätimensä, jonka takaa löytyy tarvittaessa 24 desibeliä lisävahvistusta.

 

Kohti isompia kanavamääriä

NBB-04-laiteparin muodostama yksisuuntainen nelikanavainen siirtoväylä palvee sellaisenaan yksinkertaisissa käyttötilanteissa joko talon kiinteää kaapelointia tai tapahtumapaikalle tilapäisesti rakennettua verkkoa hyödyntäen. Toisella laiteparilla miniverkko kasvaisi kaksisuuntaiseksi, mutta esimerkiksi musiikkituotannoissa ja muissa esitystilanteissa tarvitaan tyypillisesti reilusti isompia kanavamääriä kerrallaan. 

Unikan vastaus on NBB-1616, jonka kautta verkkoon voi syöttää 16 kanavaa kerrallaan ja saman verran saa verkosta myös kanavia ulos. Laite soveltuu myös järjestelmän keskusyksiköksi, johon liitetään nelikanavaisia yksiköitä esimerkiksi lavahakuina tai kaiutinjärjestelmän syöttölaitteina. NBB-1616 vastaa myös saman tien nelikanavaisten yksiköiden kohdalla heränneisiin toiveisiin: etuvahvistimille on selkeät viiden ledin tasomittarit, ja phantomin ohessa omat kytkimensä on tulosignaalin napaisuuden käännölle sekä 15 dB:n vaimennukselle. Signaalitason hienosäätö hoidetaan 60 dB:n hahlolla toimivalla potentiometrillä. 

 

Verkkoa rakentamaan?

Koetilanteessa signaaleiden perusreititykset ja siirrot sujuivat Unikan laitteilla helposti. Mikrofonivahvistimet hoitivat hommansa asiallisesti, eikä audiolaadussa ollut muutenkaan moitteen sijaa. 

Toimiston heppoinen WLAN-reititin oli järjestelmän heikoin lenkki, mutta senkin voimilla olisi pienen tapahtuman äänentoistoon tai kevyeen kenttä-äänitykseen tarvittavan verkon pystynyt rakentamaan. Studiotyöskentelyä ajatellen Virtual Soundcard -lisenssi ja tietokoneen suora ethernet-liitos olisivat perusteltu etenemissuunta, ja konserttien tallennusmahdollisuus puoltaisi ratkaisua myös PA-laitteistoa sommiteltaessa. 

Kokeilun perusteella kynnys ryhtyä verkon rakentamiseen suli lähes olemattomiin – jos olisi tarpeen vielä koota äänentoistosetti keikkailuun tai rakentaa uusi studio, voisi laitteistoa hahmotella suoraan tältä pohjalta. Danten syvällisempi ymmärtäminen vaatisi kyllä lisää opiskelua, Unikan laitteiden kohdalla sormi tuskin menisi suuhun. 

 

 

Unika NBB

Dante-verkkoon kytkettäviä liitäntälaitteita

 

• 24-bittinen PCM-koodaus

• näytetaajuus 44,1–192 kHz

 

NBB-04R

• nelikanavainen AD-muunnin

• mikrofoni/linjatulot

• etuvahvistimien tasonsäädöt

• kanavakohtaiset phantom-kytkimet

• hintaluokka < 900 euroa

 

NBB-04T

• nelikanavainen DA-muunnin

• lähtötasojen säädöt, maks. +24 dB

• hintluokka < 700 eueoa

 

NBB-1616

• 16 + 16 -kanavainen AD/DA-muunnin

• mikrofoni/linjatulot

• etuvahvistimien tasonsäädöt

• kanavakohtaiset tasomittarit

• kanavakohtaiset phantom-kytkimet

• hintaluokka < 4 000 euroa

 

Lisätiedot: AV-Marketing

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2019. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.