Nayteikkuna

Bruce Gaitsch – biisintekijä tähdille

 

Jokainenhan haluaisi säveltää kansainvälisen menestyskappaleen, koska siten saa musiikkinsa kuulumaan kaikkialla ja luvassa on mukavat tienestit. Vaikka artisti kerää aina levytyksestä suurimman huomion, vallalla kuitenkin on käsitys, että yksikin megahitti tuottaa säveltäjilleen pikku omaisuuden.

Onko näin? Bruce Gaitsch tietää, sillä hänen yhdessä Patrick Leonardin kanssa säveltämä La Isla Bonita on yksi Madonnan suurimpia hittejä, singlenä se on myynyt useita miljoonia ja eri albumeilla reilusti yli 50 miljoonaa kappaletta.

– Tuo singlehän ilmestyi vuonna 1987 ja pariin vuoteen en vielä nähnyt yhtään rahaa. Näissä menee aikansa, Gaitsch muistelee.

– Mutta sen jälkeen tuottoa on tullut, kappalehan on sekä albumilla True Blue että kahdella kokoelmalla, ja joka kerta kun levyjä myydään, biisi soi radiossa tai sitä esitetään keikalla, minäkin saan osuuden, koska olen säilyttänyt oikeuteni itselläni. Nykyisin paras tuotto tulee juuri radiolta ja kiertueilta. Prosenttiosuuteni on pieni, koska biisillä on muitakin tekijöitä, mutta Madonna on niin suosittu kaikkialla. Lisäksi hänen raha-asiansa hoidetaan erittäin tarkasti. Joten vastaus kysymykseen on: kyllä, jos yhdelläkin valtavalla hitillä voi tienata paljon rahaa.

Gaitsch ei ole jäänyt yhden hitin ihmeeksi, vaan hänen kappaleitaan on päässyt yli 100 artistin levyille, joukossa on Richard Marxin, Chicagon, Agnetha Fältskogin ja Timothy B. Schmitin kaltaisia nimiä.

– Kappaletta säveltäessä on parasta tietää, kenelle se on tulossa. Mieluiten kirjoitan yhdessä artistin kanssa – esimerkiksi Richard Marx tulee käymään, otan kitaran käteen ja ruvetaan yhdessä kehittelemään ideoita. Lopuksi teemme vielä kotistudiossani demon yhdessä. Näin toimimalla on paljon parempi mahdollisuus saada biisi perille.

– Minulla on iso kokoelma rumpukomppeja oikeiden rumpaleiden soittamina, koska en pidä ohjelmoiduista rummuista. Itse soitan kitaraa ja bassoa demoille ja päälle tulee artistin laulu. Hyvältä kuulostava demo on jo artistillekin inspiroiva.
Kuinka tehokas olet biisintekijänä, täytyykö tehdä paljon kappaleita, ennen kuin syntyy tosi hyvä?

– Inspiraatio ja työseura ratkaisevat. Tavoitteena on, että jokainen kappale on hyvä, mutta silti ei voi tietää, tuleeko se menestymään. En ole joutunut hylkäämään kokonaisia tehtyjä kappaleita, koska jo työstövaiheessa liian tutulta kuulostavat ideat menevät roskikseen.

– Asun Nashvillessa, jossa on erilaisia biisintekijöiden ryhmiä. He kokoontuvat kolme kertaa päivässä: kymmeneltä, yhdeltä, neljältä. Joka sessiossa kirjoitetaan biisejä, jotkut tekevät kolmekin kappaletta päivässä. Itse en pysty tuollaiseen, koska en ajattele biisintekoa työksi, vaan hommaksi, joka on mukavaa. Tosin viime aikoina olen tehnyt täysipäiväisesti biisejä hollantilaisen Ilse DeLangen kanssa niin, että aamulla kehitellään ideat ja loppupäivä käytetään demon viimeistelyyn.

Oletko tekemisissä kantriartistien kanssa, varmasti kotikaupungissasi biisejä tarvitaan jatkuvasti ja paljon?

– En ollenkaan. Kantrista en liiemmin pidä, eikä minulla ole pakkoa mennä kaikkeen mukaan. Olen tehnyt muutaman kappaleen bändin Restless Heart kanssa ja Rodney Atkinsille ennen kuin hänestä tuli tähti.

Mikä on neuvosi biisintekijälle, joka haluaa saada hyvän kappaleensa läpi?

– Laadukas esilletuonti on tärkeää. Demon tulee kuulostaa yhtä upealta kuin lopullinen levytys. Silloin tuottajien lyhytkantoinen keskittymiskykykin herää, tämän voisi tehdä! Eikä kannata panostaa vain iskevään kertsiin, vaan kokonaisuuden täytyy olla hyvä. Nykytekniikalla demoaminen on helppoa, vaikka GarageBandin kanssa

 

 

Vaikuttiko juttu kiinnostavalta? Samaa aihepiiriä käsitteleviä, laajempia artikkeleita löydät painetusta Riffi-lehdestä.

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta

 

 

 

18.06.2011
|
Timo Koskinen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy