|
”Kun ostat kloonin, ostat urun, joka muistuttaa sitä Hammondia, jonka pohjalta se on mallinnettu.”
Viime kesän Keitelejazzissa jazz-urkuri Joey DeFrancesco todella näytti, kuinka Hammondin B3 pannaan laulamaan. Sanotaankin, että paljolti juuri hänen ansiotaan on se, että Hammond nauttii jälleen suosiota nykyjazzissa. Siksi ei kai ole erikoista, että digitaalimallinnuksen aikakautena hän toimii itsekin tuon legendaarisen soinnin mallinnusbisneksessä.
DeFrancesco on soittanut vintage-Hammondien lisäksi myös Hammond-Suzukin digitaalista B3-mallia. Nykyään Joey edustaa kuitenkin yhdysvaltalaista Diversi Organ -merkkiä, joka Euroopassa toimii KeyB Organ -nimellä Italiassa.
Hän uskoo Diversiin sen verran paljon, että on lähtenyt firmaan myös osakkaaksi ja toimii sen tuotekonsulttina.
– Diversi on yksi noista paremmista Hammond-klooneista. Toki on monia muitakin hyviä Hammondia jäljitteleviä merkkejä, mutta Diversi on oma suosikkini, Joey toteaa.
Mikä tuotekonsultin mielestä on kaikkein vaikein asia mallintaa aidosta Hammond-soundista? – Hammond on pohjimmiltaan sähköinen soitin, joten periaatteessa sen mallintaminen pitäisi olla helpompaa kuin pianon. Ja onhan pianon digitaalisessa mallintamisessa tultu paljon eteenpäin vuosien varrella. Ehkäpä hankalin seikka on informaation paljous. Ensinnäkin pitää saada mallinnettua sointi, mutta sen lisäksi vibrato, chorus, perkussiivinen elementti ja äänipyörien vuotoääni.
Usein sanotaan, että uskottavan Hammond-soinnin tavoittelemisessa Leslie-kaappi on tärkein tekijä.
– No, sekä urku että Leslie ovat molemmat tärkeitä. Toki Leslie on se osa sointia, mikä on luonut Hammond-soundin käsitteen pop-musiikissa. Se toi mukaan lisää voimaa ja yläpäätä, ja on tietysti ehdoton lisävaruste Hammondin kanssa, Joey toteaa.
Siksi myös Diversillä on oma Spectra-Sound Leslie-simulaattori, jonka voi kytkeä suoraan miksauspöytään ilman mikitystä. Mutta kuinka Joey haluaa mikittää oikean Leslien?
– Yleensä teknikot laittavat kaksi mikkiä yläpäähän ja yhden alakertaan. Jos siihen lisää vielä neljännen mikrofonin keskelle, niin sekin toimii ihan hienosti. En kauheasti viitsi asiaa pohtia.
Eroa on vaikea määritellä
Olet soittanut paljon myös Hammondin uudella digitaalisella B3-mallilla.
– Se on hieno soitin, esimerkiksi koskettimiston klikit ovat kuin alkuperäisessä. Vaikka kyseessä onkin digitaalinen mallinnus, siinä on hyvä soundi, minkä vuoksi levytinkin sen kanssa.
Mikä on mielipiteesi näistä edullisemmista Hammondia kloonaavista malleista, esimerkiksi Clavian Nord Electrosta?
– Nord Electro on erittäin hyvä soitin. Omistan Electro-kolmosen ja -kakkosen. Itse käytän siitä Rhodes-, Wurlitzer- ja Clavinet-soundia. Myös sen Hammond-osasto on erittäin käyttökelpoinen.
Tänään soitit kuitenkin alkuperäisellä Hammond B3-urulla. Onko se vaihtoehto, minkä yleensä haluat keikoillesi?
– No, tokihan tuo alkuperäinen on alkuperäinen, siitä ei pääse mihinkään. Digitaaliset mallinnukset ovat kopioita. Mutta toisaalta hyvin harvat pystyvät tunnistamaan eron hyvän mallinuksen ja alkuperäisen välillä. Hyvän kloonin ja alkuperäisen välistä eroa on myöskin vaikea määritellä, koska jokainen vintage-Hammond on yksilö ja siten soinniltaan hieman erilainen. Kun ostat kloonin, ostat urun, joka muistuttaa sitä Hammondia, jonka pohjalta se on mallinnettu. Eli lopulta kysymys on makuasioistakin.
Näetkö paljon markkinarakoa näille mallinnuksille?
– Kyllä. Urkuja soittavia ihmisiä on tällä hetkellä paljon enemmän ja tällaista musaa tehdään enemmän. Joten tottakai näitä kevyempiä mallinnettuja versioita on helpompi hankkia ja mukavampi roudata mukanaan.Vanhojen kohdalla käy kuten aina: Niitä on vaikeampi löytää, niihin on hankala löytää varaosia, eikä kukaan oikein enää tahdo roudailla vintage-kamojaan ympäri konserttilavoja, Joey kokee.
Vaikuttiko juttu kiinnostavalta? Samaa aihepiiriä käsitteleviä, laajempia artikkeleita löydät painetusta Riffi-lehdestä.
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta
|
