Nayteikkuna

Linux – käyttäjän itsensä muokattavissa oleva ohjelmistomaailma

 

Linuxin alati kehittyvien audio-ohjelmistojen myötä efektiplugareiden vaatimustaso nousee. Avoin koodi helpottaa omien plugareiden luomista, jolloin vain käyttäjän mielikuvitus – ja koodaustaito – on rajana. Muiden alustojen plugareista haaveillessa harrastajalta saattaa unohtua Linuxin omat LADSPA- ja LV2-plugarit, joilla syntyy osaavissa käsissä komeaa jälkeä.

LADSPA-formaatin käytön hidasteeksi saattaa muodostua käyttöä selkeyttävän graafisuuden puute. Plugareiden ulkoasu kun riippuu täysin käytettävästä isäntäohjelmistosta. Siksi ne ovat esimerkiksi DAW-ohjelmisto Ardourilla usein vaikeaselkoisia. LV2-ohjelmointirajapinta saattaa tuoda odotettua helpotusta tähänkin seikkaan. Kaiken takana on myös vapauden filosofia, vaikka sitä ei välttämättä ensiksi musan tekemiseen ja audioplugareihin yhdistäisikään.

Riffi haastatteli LV2:n johtavaa kehittäjää, David Robillardia. Robillard avautui lehdelle erityisesti kehittäjän näkökulmasta.

Kerrotko Riffin lukijoille hiukan itsestäsi?
– Kasvoin pienessä kylässä Toronton lähellä. Kun ei ollut muutakaan tekemistä, soittelin kitaraa ja pelleilin tietokoneiden kanssa. Lopulta tajusin että tietokoneilla ja musiikilla voi olla jotain tekemistä toistensa kanssa, ja loppu onkin historiaa. Olen käyttänyt vapaita ohjelmistoja melko nuoresta asti. Kun innostuin tietokonemusasta, GNU/Linux tuli kuin tarjottimella. Silloin ja nykyäänkin sen saralla oli paljon tehtävää, joten minusta tuli ennemminkin audiosoftien kehittäjä kuin musiikin tuottaja. Kuten monet, unelmoin päivästä jolloin teknologia on saatettu valmiiksi, jotta voin käyttää sitä musiikin tekemiseen.

– Sain päätökseen vastikään tietojenkäsittelytieteen maisterin tutkinnon Carletonin yliopistossa. Haluaisin saada päätökseen myös monet audio-ohjelmistoprojektini sekä elättää itseni avustuksilla ja lipputuloilla. Mielestäni olen artisti, jonka media on koodi ja ääni. Minulla on vain vähän mielenkiintoa ammatilliseen, suljettujen ohjelmistojen kehitykseen. En ole materialistinen ja haluaisin ennemminkin työskennellä osa-aikaisesti ja säästää inspiraationi vapaisiin ohjelmistoihin. Vapaiden audio-ohjelmistojen suosio on minulle tärkeintä sillä artistit eivät ole täysin vapaita kuin vasta silloin, kun heidän työkalunsakin ovat.

Mitkä ovat LV2:n suurimmat edut, verrattuna LADSPAan?
– LADSPA on hyvin yksinkertainen formaatti. Hyvä puoli on se, että se on helppo sisällyttää ohjelmistoihin, mutta samalla se on myös äärimmäisen rajoittunut. Plugarissa voi olla audiokanavia, rajallisesti kontrolliportteja, muutama perusmetodi asetuksille… ja siinäpä se onkin.
LV2:n myötä on mahdollista luoda plugareita, jotka sisältävät kaikki muiden alustojen nykyaikaisten plugareiden ominaisuudet – tai jopa vieläkin kehittyneempiä. LV2:n kehitysfilosofia on hyvin erilainen verrattuna muihin VST:n ja AudioUnitsin kaltaisiin formaatteihin. LV2:n tekniikan ansiosta plugarit eivät hidastu tarpeettomasti tai ole alttiita kaatumiselle.

– Perustavanlaatuinen idea on se, että kuka tahansa voi luoda plugareille uusia ominaisuuksia, eikä muiden kehittäjien hyväksyntää tarvita. Kehittäjät ovat vapaita tarkentamaan, toteuttamaan ja ottamaan käyttöön toiminnallisuuksia, ilman että muut kehittäjät tyrmäävät ne eriävillä mielipiteillään. Toki kehittäjien tulisi tehdä yhteistyötä niin paljon kuin mahdollista, varmistaakseen yhteensopivuuden ja välttääkseen tuplana tehtävää työtä. Tärkeätä on kuitenkin se, että konsensus tai autoritäärisyys ei ole välttämätöntä. Mielestäni LV2 vahvistaa vapaiden ohjelmistojen henkeä.
Kehittäjät ovat vapaita määrittelemään niin sanottuja LV2-laajennoksia, sisällyttämään ne plugareihin ja isäntäohjelmistoihin sekä esittelemään muille täydelliset spesifikaatiot. Muiden plugareiden kohdalla tämä olisi lähes mahdotonta, joten näin LV2 vapauttaa kehittäjät toteuttamaan unelmansa.
Käyttäjät taas hyötyvät uusista toiminnallisuuksista ja tehokkaammista plugareista.

Kuinka kauan menee, ennen kuin LV2 ottaa haltuunsa Linuxin audioplugarikentän?
– En yritäkään antaa arviota tästä, sillä on vaikeaa sanoa kuinka määritellään ”haltuun ottaminen”. NASPRO-projektin (http://naspro.atheme.org) kehittämän ”sillan” ansiosta kaikkia LADSPA-plugareita voidaan käyttää LV2-plugarina, joten siinä mielessä LV2 hallitsee jo.

Onko omien plugarien tekeminen helppoa LV2-ympäristössä?
– Simppelin LV2-plugarin tekeminen on yksinkertaista. Kun ymmärrät peruskonseptin, se ei ole vaikeata.

Ovatko kaupalliset tahot kiinnostuneet LV2:sta?
– En ainakaan tiedä, mutta kun LV2 tulee suljetuilla alustoilla suosituksi ja kun sen mahdollisuudet ohittavat kaupallisten vaihtoehtojen, herää kiinnostuskin todennäköisesti. LV2:ssa on todellakin etuja laitteiden valmistajille. Yksi näistä on mahdollisuus pyörittää plugaria toisessa laitteessa, hallita sen käyttöliittymää tietokoneella tai toisella alustalla, samalla kun ne liitetty toisiinsa vaikkapa USB-kaapelilla tai Ethernet-piuhalla.
Mahdollisuus keksiä ja sisällyttää uusia toiminnallisuuksia ilman ohjelmointirajapinnan muutoksia, on yhtä tärkeää – ellei enemmänkin – kaupallisille kehittäjille tai vapaiden ohjelmistojen kehittäjille. Kukaan ei pidä siitä, että on mahdollista tehdä vain sitä, minkä Steinberg tai Apple on määritellyt olevan mahdollista.

Entäpä LV2:n käyttö Mac OSX:lla tai Windowsilla?
– Se on täysin siirrettävissä. Olen henkilökohtaisesti testannut LV2:sta Mac OSX:lla. En tiedä LV2:n käytöstä Windowsilla, mutta se on todellakin mahdollista – ja saattaa jo ollakin käytössä.

 

Lisätietoja

Vaikuttiko juttu kiinnostavalta? Samaa aihepiiriä käsitteleviä, laajempia artikkeleita löydät painetusta Riffi-lehdestä.

 

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta

 

 

 

 

 

25.10.2010
|
Esa Linna
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy