Nayteikkuna

Pyramix – masteroijan softa

 

Nyt jo 7-versioon ehtinyt Mergingin Pyramix-ohjelmisto on onnistunut valtaamaan varsin tukevan jalansijan audio- ja masterointipajoista ympäri maailman, ja Suomessakin systeemiä käytetään useassa yrityksessä, mm. Chartmakersissa sekä Enno Mäemetsin Editroomissa. Mergingin kotimaan edustaja, Noretron Audio, oli järjestänyt päivitys- ja markkinointituokion Editroomiin, jossa allekirjoittanut käväisi kuuntelemassa seiskaversiota ja valmistajan edustajan uutisia.

Harva lienee tietoinen masterointiprosessin tärkeydestä äänitteen syntyprosessissa. Kyseessä ei ole ainoastaan 6 dB tukkolimitointi kräkätyllä plugarilla miksauksen lopuksi, vaan prosessi vaatii tarkkoja korvia, kunnollista kuuntelua sekä transparentteja työvaiheita. Usein masterointi tapahtuu ns. raa’alle miksaukselle, mutta yhä enemmän teoksia työstetään erillisistä stemmaraidoista (lyömäsoittimet, basso, vokaalit, “muut”) ja useammista otoista – ja näin itse masterointiprosessi on muodostunut yhä tärkeämmäksi tekijäksi digimaailman syövereiden välttämiseksi. Enäähän materiaalia ei tuoteta ainoastaan cd- tai dvd-levyille, vaan mukaan soppaan on laitettu myös erilaiset hävikittömät ja hävikilliset digikodekit, mm. mp3, AAC, mp4 sekä OGG. Vastuulliseen tehtävään vaaditaankin poikkeuksellisen hyvät työvälineet.

Jo pelkästään asiakasreferenssien perusteella voisi todeta Pyramixin olevan varsin sopiva ehdokas masterointipajan keskeiseksi työkaluksi. Tuettujen audiotiedostotyyppien lista on sekin vakuuttava: WAV, BWF, OMF, AAF, PMF, RIFF64, AIF, SD2, MP3, DSDIFF sekä MXF.
Lisäksi Pyramix MassCore tukee myös tunnetuimpia laitteistojen ja ohjelmistojen välisiä siirtoformaatteja, joten sessioiden siirto vaikkapa Logicista tai ProToolsista ei ole enää kummoinenkaan juttu.

Tuetut näytetaajuudet voivat olla väliltä 32 – 384 kHz, tai jos DXD- ja DSD-formaatit lasketaan mukaan, 1-bittisen bittipurskevuon näytetaajuus on 2,8 MHz.
Pyramix tukee käytännöllisesti katsoen kaikkia digitaalisia tiedonsiirtotapoja erityyppisin tytärkortein: AES-EBU, TDIF, SDIF, MADI ja ADAT/SPDIF. Kolmansien osapuolien laitteistoista toimivat ainakin Apogeen, Lynxin, Prismsoundin sekä Focusriten muuntimet, mutta jos muuntimissa on jokin em. standardiliitäntä, toimintavarmuus on aukotonta.

Olin jo kysymässä pc-maailman perusongelmasta, yhteensopivuudesta, kun vieressäni istuskellut herrasmies tokaisi edelleen käyttävänsä nykynäkökulmasta antiikkista 4-versiota uudemman sukupolven pc:llä, vailla ongelmia. Valmistajan edustajan kulmakarvat kohosivat, ja heppu tokaisi vain ettei “Kukaan toimistomme väestä ole testannut moista yhdistelmää, onpa mukava kuulla, että palikat toimivat”. Mitä ilmeisimmin koodi on aikoinaan tehty ajatuksella, eikä ohjelmistokehitystä ole ulkoistettu.

Tiedustelin lopuksi edustajalta ensiaskelkäyttäjälle tärkeitä pointteja – miksi ostaa Pyramix-softaa tai kovoa? Ennen valmistajan edustajan vastausta ehti herra Mäemets lausumaan vakuuttavasti: “Ääni.”
Järjestelmän summausalgoritmi, toisin sanoen se palikka, joka yhdistää useat kanavat vaikkapa stereoääneksi, on markkinoiden paras usean alan ammattilaisen mielestä. Summausalgoritmin tärkeys korostuu erityisesti korkeilla näytetaajuuksilla talletettujen klassisen musiikin äänitteiden masteroinnissa.
Toinen varsin hyvä kannustin on hinta – päivitykset ovat nimittäin edullisia, vaikka masterointikokonaisuuden alkuhinta olisikin hivenen kalliimpi.
Kolmas kelpo syy oli reaaliaikaisuus. Kaikki Pyramixissa tapahtuvat ristileikkaukset sekä häivytykset tapahtuvat reaaliajassa, mitään erillisiä fade-tiedostoja ei rakennella eikä näin ollen viivästytetä tarpeettomasti luovaa prosessia.
Neljäs, ja mielestäni ehdottomasti tärkein, on asiakaspalvelu; Kaikki paikalla olleet Pyramix-käyttäjät olivat yhtä mieltä siitä, että Mergingin paras valtti on juuri nimenomaan se, että firmasta saa aina kiinni tietävän henkilön, jolla on ensi käden kosketus itse tuotteeseen.
Kuulostaa kaiken kaikkiaan järkevältä tuotteelta, myös käytännössä, omin korvin kuultuna.

 

 

Vaikuttiko juttu kiinnostavalta? Samaa aihepiiriä käsitteleviä, laajempia artikkeleita löydät painetusta Riffi-lehdestä.

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta

 

 

 

 

18.06.2011
|
Petri Alanko
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy