Nayteikkuna

Mä kutsuin herttaa ja omenaa – mikrofonien suuntakuvio on kolmiulotteinen

Mikrofonien suuntaavuutta havainnollistetaan tavallisesti paperille piirrettynä litteänä tasokuviona. Monesti unohtuu, että suuntakuvio on todellisuudessa kolmiulotteinen.

Peruskuvioita on kolme: hertta, pallo ja kahdeksikko. Herttamikrofoni on herkin suoraan edestä saapuville äänille ja takaa päin tulevat äänet kuuluvat hiljaisempina. Pallokuvioinen mikrofoni taas vastaanottaa äänet karkeasti ottaen yhtä kovaa kaikista suunnista. Kahdeksikko on herkkä edestä ja takaa, epäherkin se on sivusuunnasta.

 

Suuntakuviona esimerkiksi juuri hertta ei kuitenkaan ole pelkkä paperille piirretty litteä sydänkuvio, vaan muistuttaa enemmänkin vaikkapa omenaa. Herkkyysaluetta on myös ylhäällä ja alhaalla, sillä tasokuvio pyörähtää mikrofonin pääherkkyysakselin ympäri. Mikrofonin kapseli sijaitsee osapuilleen siinä kuopassa, jonka pohjalla kanta kiinnittyy omenaan ja kanta puolestaan osoittaa samaan suuntaan kuin mikrofonin peräosa. Kuvio osoittaa, että juuri kannan suuntaan mikrofoni kuulee ääniä kaikkein huonoiten.

Yleisesti ottaen kaikkien herttamikrofonien suuntakuviot ovat vastaavalla tavalla säännöllisen pyöreämuotoisia. Ainoa litteä herttakuvio on Microtech Gefellin KEM970:lla, jonka useasta kapselista muodostuva kokonaisuus toimii käänteisesti linear array -tyyppiseen kaiuttimeen nähden. Kun näet televisiosta Angela Merkelin Saksan valtiopäivätalon puhujan pöntössä, pane merkille kaksi pystyssä olevaa mikrofonia.

 

Suuntaus vähentää EQ:n tarvetta

Mikrofoniasettelulla voi vaikuttaa laulun tai instrumentin saundiin mikserin korjaimiin koskematta. Lievä ohisuuntaus vaimentaa esimerkiksi laulajan ässien sihinää – kun mikrofoni osoittaa vähän sivuun, eivät ässät kuulu liian terävinä. Ihmisäänessä ei ole paljonkaan sisältöä yli kahdeksan kilohertsin taajuuksilla, joten lauluääni ei suuntauksen takia muutu huonommaksi. Sopivalla suuntauksella EQ:ta ei ehkä tarvita asian korjaamiseen ollenkaan tai sitä tarvitaan vain vähän.

Kolmiulotteisuuden hahmottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että mikrofonia ei tarvitse yrittää asetella akrobaattimaisiin asentoihin juuri nimenomaan vaakatasossa. Yhtä hyvin mikrofonia voidaan suunnata ihan mihin tahansa suuntaan, vasemmalle tai oikealle, tai kallistamalla sitä alas- tai ylöspäin.

 

Todellisuus on monimutkaisempi

Mikrofonin suuntakuvio ei käytännössä ole yhtä kaunismuotoinen, kuin valmistajan kotisivulta löytyvä piirros antaa ymmärtää. Todellisuudessa siinä on etenkin suurilla taajuuksilla kapeita sivukeiloja. Takasuunnassa niitä on enemmän, edessä vähemmän. Pallokuvioisilla mikrofoneilla epäsäännöllisyyksiä on vähiten, erittäin suuntaavilla haulikkomikrofoneilla eniten.

Sivukeilojen vuoksi pienikin mikrofonin suunnanmuutos muuttaa äänenväriä lähietäisyydellä. Paras suuntaus löytyy kokeilemalla ja kuuntelemalla. Jokainen mikrofonityyppi on omanlaisensa, joten tarkkoja suuntauskulmia tai lukuja ei ole olemassa. Ja vielä: mitä kauempana mikrofoni on äänilähteestä ja heijastavista pinnoista, sitä vähemmän sivukeiloilla on merkitystä.

 

Pop-filtteri apuna

Puhallussuojan käyttö studiossa laulumikrofonin edessä on hyvä peruskäytäntö, jota käsiteltiin laajemmassa artikkelissa ”Turbulenssi turmelee äänityksen” (Riffi 1/2013). Juttu löytyy nyt myös Riffin verkkosivustolta selaamalla juttuja kronologisessa järjestyksessä "Artikkelit"-valikon kohdasta "Toimituksen tietolaari" tai suoraan tämän linkin kautta.

Päätoimensa ohella puhallussuoja antaa laulajalle hänen tarvitsemansa kiintopisteen ja estää laulajaa pääsemästä liian lähelle mikrofonia. Silloin mikrofonia voi myös suunnata ilman vaaraa, että laulaja liikkuu pois optimaalisesta paikasta.

Jos mikrofoni on niin lähellä, että sen verkko koskettaa laulajan huulia, mikrofonin suuntauksella ei ole juurikaan väliä. Silloin matalat taajuudet korostuvat herttamikrofonilla voimakkaasti proximity-ilmiön takia, joka on paljon hallitsevampi asia kuin pienet suuntakuvion aiheuttamat sävymuutokset. Nyrkkisääntönä mikrofonin ja puhallussuojan väliin on hyvä jättää noin kymmenen sentin välimatka.

 

 

Pallo onkin eri maata

Pallosuuntakuvio ei ole tasoympyrä, se on kuin jalkapallo. Asian erikseen mainitseminen saattaa kuulostaa viisastelulta, mutta olen tavannut äänittäjiä, jotka ovat hahmottaneet, että pallokuvio olisi ikään kuin mikrofonin edessä, ja mikrofoni koskettaisi pallon ulkopintaa. Todellisuudessa mikrofonikapseli on pallon keskipisteessä ja suuntakuvio ympäröi sitä kaikista suunnista.

Mikrofonin mekaanisen rakenteen vuoksi myös pallomikrofoni on lievästi suuntaava korkeilla äänillä. Mikrofonin runko sekä kapselin oma ja sitä ympäröivät rakenteet muodostavat fyysisiä esteitä joillakin taajuuksilla ja siksi myös pallokuvioisen mikrofonin kääntäminen saattaa hieman vaimentaa esimerkiksi ässiä.

 

 

 

Kahdeksikko

Kahdeksikossa on kaksi hieman litistynyttä palloa kiinni toisissaan. Pallot sivuavat toisiaan yhdessä yhteisessä pisteessä, ja siinä kohdassa on mikrofonikapseli. Kahdeksikko on kaikkein epäherkin suoraan sivusta tulevalle äänelle, etu- ja takasuunta taas ovat kaikkein herkimmät ja niistä kahdeksikko poimii ääntä yhtä paljon kummastakin. Etu- ja takasuunta ovat keskenään vastakkaisvaiheisia.

 

Dynaamisten, muodoltaan usein hieman jäätelötötteröä muistuttavien solisti- ja instrumenttimikrofonien suuntakuvion kolmiulotteisuus on helppo hahmottaa, sillä niiden pääherkkyyssuunta osoittaa mikrofonin päästä poispäin. Mutta myös niiden herttamikrofonien suuntakuvio on kolmiulotteinen, joihin lauletaan tai soitetaan sivusta (esim. isokalvoiset studiomikrofonit, kuten kuvassa näkyvä Neumann TLM 102).

 

•••

Oheinen teksti on julkaistu alunperin Riffin painetussa numerossa 4/2014. Vastaavia  tietoartikkeleita lehden edustamilta aihealueilta julkaistaan joka numerossa.

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan tilaustoiminnon avulla.

Aiemmin julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla,  taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Riffin irtonumeroita myydään myös digitaalisina näköisversioina. Saatavilla ovat numerot 1/2011 ja sitä uudemmat lehdet.
Katso lisää Lehtiluukkupalvelusta.

06.01.2017
|
Teksti: Eero Aro | Kuvat: Tommi Posa | Piirrokset: Mari Valotie
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy