Kalevauva.fi piti olla Aapo Niiniselle ja Kimmo Nummiselle vain yksi projekti muiden joukossa, kunnes siitä tuli äkkisuosion myötä kaksikon päätoimi. Pitkäikäistä uraa siitä tuskin olisi syntynyt, ellei miehillä olisi ollut takanaan vankka muusikkotausta.
Aapo Niininen (s. 1989) ja Kimmo Numminen (1985) ovat pääkallopaikallaan Helsingin Vallilassa. Alueesta on tullut nopeasti melkoinen studiokeskittymä ja pelkästään parin korttelin sisällä musaa tahkotaan lukuisissa pajoissa. Pälkäneentiellä on myös Vallilan sorvin studio. Täällä syntyvät niin Kalevauvan studioäänitykset kuin livenä vedetyt musiikkivideotkin. Puitteet ovat hienot. Kaikesta näkee, että viiden vuoden uurastus on kantanut hedelmää. Viimeistään nyt, kun kaikki toiminta studiota myöten on ohjattu vastaperustetun Vallilan sorvi -yrityksen alle, ollaan joka suhteessa ammattimaisella tasolla.
Mutta tämä onkin ollut Nummisen ja Niinisen päämäärä jo paljon ennen Kalevauvaa. Menestys ei ole sattumaa, vaan sitä on edeltänyt määrätietoinen työ. Kaikki lähti Vaskivuoren musiikkilukiosta, joka on herrojen musiikillisen sivistyksen pohja. Vantaan Myyrmäessä sijaitseva lukio on ollut merkittävä opinahjo ja startti monen ammattimuusikkoudelle. Miehet suitsuttavatkin koulun merkitystä. Siellä syntyi itseluottamus ja oikea työmoraali.
Musiikkialalla pärjääminen on ollut vuosi vuodelta vaikeampaa. Kuitenkin aina tulee tuoreita tekijöitä, jotka pystyvät hyödyntämään muuttuneen kentän ja tekevät itse menestyksensä. Numminen ja Niininen ovat tietenkin laittaneet itsensä likoon ja olleet ahkeria, mutta sen lisäksi he ovat myös osanneet käyttää somea luovasti ja uusiutuneet koko ajan sopivasti yleisön huomion pitämiseksi.
Musiikkiviihdettä YouTubessa
Kalevauva.fi syntyi tempauksena Kaustisen kansanmusiikkijuhlille ja duon ajatus oli tehdä vain kaksi sovittua keikkaa. Pian asiasta kiinnostuivat kuitenkin niin yleisö kuin mediakin ja kaksikkoa vietiin. Mitään ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman nopeaa reagointia ja somea. Tietenkin pohjana oli toimivat biisit ja ammattimainen toteutus – myös sitä kuuluisaa onnea tarvittiin. Lumipalloefekti kuitenkin lähti Kaustisella tehdystä videosta.
”Onneksi Aapo hoksasi laittaa kameran pystyyn ja onneksi oli kaveri mukana, joka hoiti videoinnin. Toisella keikalla oli paljon porukkaa ja se keikkavideo jaettiin nettiin. Aamulehti tarttui siihen ja teki siitä hauskan kesäuutisen, jonka Iltalehti jakoi. Pian Yle otti yhteyttä ja sen tiimoilta meillä olikin jo keikka sovittuna Helsingissä”, kertaa Numminen nopeasti edenneitä tapahtumia.
”Toki me oltiin panostettu jo sävellysvaiheessa ja meillä oli tunne treenivaiheessa, että tässä on jotain. Tartuttiin siihen ja taottiin rautaa alussa”, sanoo Numminen.
Videot ovatkin olleet avainasemassa Kalevauvan menestyksessä ja niihin on satsattu. Ei olekaan yllätys kuulla, että kaksikon esikuvista löytyvät sellaiset musiikista ammentavat tv-koomikot, kuten jenkkiläiset Jimmy Fallon tai Key & Peele -kaksikko tai norjalaisten muusikkoveljesten muodostama Ylvis. Miehet itsekin vertaavat toimintaansa tubettamiseen, vaikka eivät mitään päivän postauksia elämästään teekään. Tubeconista on kuitenkin seinälle päätynyt kunniakirja vuoden komediavideosta 2019 (Lomalle lompsis).
Jotain kuitenkin kertoo se, ettei Kalevauva.fi julkaise fyysisiä levyjä, vaan satsaa mieluummin YouTubeen ja omiin nettisivuihin. Musiikkivideot, kuten Vantaa (yli puoli miljoonaa klikkausta), ovat huolellisesti suunniteltuja käsikirjoitettuja ja toteutettuja teoksia. Joka video on viikkojen työ, eikä niillä ole varsinaisesti mitään rahoitusta.
”Keikkailu on se, mistä yleensä tienaa rahaa. Nuo videot tehdään edelleen ihan persnetolla. Se on kuitenkin inspiroivaa tekemistä”, kertoo Numminen.
Niininen on ryhmän videovastaava ja itseoppinut visualisti, joka vastaa leikkauksesta.
”Musavideot ovat taiteellista työtä, mutta ovathan ne myös sijoittamista omaan juttuun. Jos ei tee niitä videoita, ei niitä keikkojakaan tule. Vaikka olisihan se hienoa, jos niistä YouTube-videoista saisi kurantimmat korvaukset”, Niininen toteaa.
Keikoilla videoiden ajo on VJ Olli Juutilaisen heiniä.
”Ollin täytyy seurata tekstejä, koska hän ajaa niitä meidän rytmin mukaan. Visuaalisuus vaikuttaa biisintekoon. Mietitään, miten ne voidaan toteuttaa livenä. Siinä on paljon asioita mitä mietitään jo sävellysvaiheessa. Se määrittää tekemistämme tosi paljon. Vitsi voi olla visuaalinen, jolloin se tarvitsee sen videon. Yritetään toki saada biisi toimimaan itsenään, mutta musavideo tuo siihen lisätason”, kertoo Numminen.
Näin on esimerkiksi Vantaa-videossa, jossa lauletaan reippaasta talkoomeiningistä ja samalla näytetään, kuinka roskat heitetään yli kunnanrajan Espoon puolelle.
Tärkeä osa ammatillista valmiutta olikin videoiden merkityksen tajuaminen heti alussa osana markkinointia, tietysti myös visuaalinen osaaminen. Sekin oli olemassa jo alkutaipaleella. Kannattaa käydä katsomassa YouTubessa Suomirokkikoulun 100 biisiä 10 minuutissa -potpuri. Se on hienosti toteutettu video, joka sai paljon some-huomiota ilmestyessään vuonna 2017. Livenä vedetyn yhden oton video (joka on kuvattu Vallilan sorvin tiloissa) on hämmästyttävin kuitenkin sen musiikillisen virtuositeetin vuoksi. Neljän hengen bändi käy suomalaisen rockhistorian läpi vuodesta 1960 vuoteen 2016. Yksi biisi saa aikaa maksimissaan 10 sekuntia ja biisit vaihtuvat saumattomasti hengästyttävällä tahdilla. Numminen toimii vokalistina ja Niininen rumpalina.
Tästä kouluja varten luodusta projektista heidän yhteistyönsä käynnistyikin.
”Konserttikeskuksen projektin puitteissa alettiin Aapon kanssa tehdä yhteistyötä ja käsikirjoitettiin tuo meidän Suomirokkikoulu-show. Siinä huomattiin että meillä synkkaa ja ollaan samalla aaltopituudella. Siten päädyttiin perustamaan duo”, kertoo Numminen.
Suomirokkikoulun basisti, Oskari Halsti, on myös tärkeä henkilö. Hän on Kalevauvassa lähes kolmas jäsen – mies, joka näkyy esimerkiksi Lomalle lompsis -videolla. Hän on myös Vallilan sorvin kolmas osakas ja studion perustaja. Monen Kalevauva-biisin äänittäjä ja miksaaja on myös Skandinavian Music Groupin basisti, joka opiskelee tällä hetkellä musiikkiteknologiaa Briteissä Guildhall School of Music & Dramassa.
Suomirokkikoulu oli tärkeä askel kohti täysveristä ammattilaisuutta myös siten, että se antoi rutiinia keikkailuun.
”Se bändisoittoon innostaminen ja kouluissa kiertäminen on magee juttu. Se myös antoi varmuutta esiintymiseen ja yleisön edessä olemiseen”, sanoo Numminen.
Konserttikeskuksen alainen projekti oli kekseliäs konsepti, joka työllisti neljä nuorta muusikkoa. Kalevauvan suosiosta huolimatta Suomirokkikoulu jatkoi keikkailuaan, korona-aikaan virtuaalisina etäkonsertteina.
[Konserttikeskuksen tarjonnasta Suomirokkikoulu jää pois kevään 2022 lopulla, mutta sen meiningistä on mahdollista saada tiivistetty otanta Suomi-rokin historian yhdeksi klöntiksi tiivistävästä youtube-videosta. toim. huom]
Hieman tekniikasta
Nummisen soitinarsenaalissa on nelikielinen banjo, 12-kielinen kitara ja huuliharppu. Niillä hän periaatteessa pärjää keikan kuin keikan. Tekninen taustaefektointi on jätetty Niinisen huoleksi. Hänellä soittimenaan on joko Martinin tai Gibsonin akustinen kitara sekä pedaalilauta, joka avaa monenlaista ikkunaa. Laudasta löytyy mm. Bossin oktaaveri, jolla saa lisättyä kitaroista puuttuvaa alakertaa.
”Esimerkiksi Panohanskat biisissä oktaaveri täydentää kitarariffin. Klubiympäristössä se tukevoittaa kokonaissoundia”, selittää Niininen.
Stomp box on kuitenkin se laudan tärkein laite. Aluksi Niinisellä oli perusmalli, jolla hän polki rytmiä. Sitten homma kehittyi ja nyt käytössä on kaksi Roland SPD::ONE -perkussiopadia. Näihin on valmiiksi ladattuna bassorumpusamplen lisäksi rumpuluuppeja, erilaisia soundeja ja jopa kokonaisia taustanauhoja. Yhdellä polkaisulla Niininen valikoi esimerkiksi Lomalle lompsis -biisin rumpuluupin. Eri biiseille on valmiiksi ohjelmoituina omia asetuksia.
Entä miksi pitää olla kaksi pedaalia? Toisella Niininen voi polkasta rytmiloopin ja polkea toisella päälle bassorumpua. Näin hänestä tulee yhden miehen perkussio-osasto.
Suosion on kuljettanut Kalevauvaa hyvin erilaisiin akustisiin ympäristöihin, myös baareihin, laivakeikoille ja erilaisiin bileisiin. Silloin pelkät akustiset soittimet eivät yksinkertaisesti enää kuulu.
”Viimeisenä vaihtoehtona voin laittaa vaikka siellä laivan yökerhossa koko biisin taustanauhalta. Se on vasta äärimmäisessä hädässä, kun mikään ei riitä”, Niininen toteaa.
Tällaisessa taustanauhassa on koko bändi komppeineen, vain laulu puuttuu. Yleensä Kalevauvan keikoilla kuitenkin pedaalilaudalta tulee vain Niinisen polkema rumpukomppi, kaikki muu tulee livenä kahdesta miehestä. Niininen muistuttaa vielä, että aina kiva vaihtoehto on myös mennä keikalle akustisten soittimien kanssa ilman mitään efektejä ja nauhoja. Yleensä pedalboard looppeineen on kuitenkin tehokeinona mukana.
Duo esiintyy yleensä aina seisaaltaan, jolloin pedaalien ohjaus tapahtuu aina jaloilla. Niininen polkee pedaaleita aina oikealla jalallaan.
Laudasta löytyy myös Bossin virittimen lisäksi TC Electronic Flashback -looper, jolla Niininen voi tehdä livenä kitaraloopeja.
Soundien kannalta tärkeä rooli on myös akustisen kitaran ToneDexter -etuasteella. Sen kehittynyt mallinnusteknologia mahdollistaa näppäilyosuuksien kuulumisen ja Niininen pystyy saamaan akustisen kitaran kuulostamaan aina mieleiseltään, kun valmiit akustiset soundit on tallennettu koneen kovalevylle.
”Vakavampi” ura
Mutta entäpä jos Kalevauva olisikin jäänyt kertaluontoiseksi vitsiksi ja kaksikko olisikin parin keikan jälkeen suunnannut ”vakavammalle” musiikkiuralle? Niininen oli kouluttautunut rumpaliksi Pop & Jazz Konservatoriolla ja Numminen on valmistunut musiikinopettajaksi. Eikö leimautuminen huumorimuusikoiksi pelottanut?
Niininen näkee asian aivan toisin: ”Ei meillä ollut mitään tarkkaa suunnitelmaa ja tietoa tulevaisuudesta. En minä ainakaan ehtinyt edes miettiä mitään tuollaista. Oikeasti kun elää elämää, niin sitä tekee juttuja mitä tulee eteen ja yksi asia kerrallaan.”
Entäpä ne kunnianhimoiset haaveet? Nummisella oli englanninkielistä americanaa tekevä Kim Curly Band, jonka eetos oli kaikkea muuta kuin vitsien esittämistä banjolla. Nyt sekin on saanut väistyä Kalevauvan tieltä.
”Ei me mistään jouduttu luopumaan, vaikka huomattiinkin ettei kaikkeen ollut aikaa. Minä jättäydyin jossain vaiheessa musiikinopettajan päivätöistä pois kun Kalevauva vei ajan. Olin siitä mahdollisuudesta vain mielissäni. Vaikka minullakin on omat singer-songwriter-juttuni ja jotkut tulevat kysymään harmittiko että menestys tuli tätä kautta. Miten se voisi harmittaa, että tulee menestystä? Eikä se pois sulje, etteikö muutakin voisi tehdä, vaikka nyt tehdään viihdettä ja komiikkaa”, pohtii Numminen.
Kalevauvan huumori osui kuitenkin aikaan ja herätti välittömän kiinnostuksen yleisössä. Tämä loi vain valtavan tekemisen palon ja siinäkin oli internetillä tärkeä sijansa. Uusia biisiaiheita haettiin kilpailuilla ja fanit saivat osallistua tekemiseen.
”Tehtiin videoita ja pyydettiin ihmisiltä hyviä keskusteluaiheita. Esimerkiksi synnytysbiisi tuli niin. ’Pitääkö synnytyksessä todellakin olla alapää paljaana’ -keskustelu oli voittoehdotus. Yhteisöllisyys on ollut tässä aina hauskaa”, Numminen sanoo.
Vuonna 2020 ilmestyi Tuijottava koira -video, johon fanit saivat lähettää kuvia omasta koirastaan. Pelkkien kuvien lataamiseen Niinisellä meni kaksi päivää, kuvia ja videoita tuli peräti 1 500 kappaletta. Duolla tuntuu olevan vahva oma kannattajakuntansa, joka haluaa osallistua toimintaan.
Kaksikko on päässyt kertomaan ammattilaisuudestaan myös vanhalle koululleen, Vaskivuoren lukioon. Miehet rohkaisevatkin nuoria muusikonalkuja tekemään täysillä erilaisia projekteja, sillä he ovat itse huomanneet kuinka kaikesta on ollut hyötyä. Omaan juttuun uskominen on myös kaiken A ja O. Mitään ruusuista polkua he eivät kuitenkaan maalaile, vaikka heillä raudan takominen silloin, kun se on kuumaa, johtikin menestykseen.
”Tämä on DIY-bisnestä. Se on vaatinut sitä, että tehdään tätä kokopäiväisesti. Sen takia en rohkaise opportunistisesti tarttumaan vain johonkin, jos se ei puhuttele. Tämä vaatii myös niin paljon vaivaa ja se voi olla raskasta, jos se ei miellytä”, sanoo Niininen.
”Kaikesta mitä on tehnyt jo aikaisemmin elämässä, on ollut hyötyä. Kuten bändit, musiikinopettajaopinnot, hääkeikkailut tai koulukeikkailu mistä on saanut isoimman luontevuuden esiintymiseen. Kaikesta on ollut hyötyä keikoilla. Se on ollut kannustavaa. Vaikka joku tuntuu turhalta, siitä voi olla myöhemmin hyötyä”, pohtii Numminen.
Säveltäminen on tekstille alisteinen
Kaikki lähti Vauva.fi:n kirjoituksista, mutta konsepti on sen jälkeen varioitunut ja laajentunut. Idea on kuitenkin periaatteessa sama: muiden tuottama tekstiaines jalostetaan pop-sävellykseksi. Mitään ”hetken lauluja” kaksikko ei tee, vaan jokaisen sovituksen takana on huolellinen työskentely. Tekemiseen suhtaudutaan niin kuin minkä tahansa folk-pop-biisin tekemiseen.
”Meidän ero improlauluihin on juuri siinä, että me hiomme alusta loppuun pop-kappaleen, jossa on A-, B- ja ehkä C-osa. Lopputulos on tiivis ja toimiva kolmen minuutin biisi. Sävellysprosessissa voi tietysti olla myös improamista”, selittää Numminen.
Monenlaista tekstiä kaksikko on saanutkin tehdä. Kuten HOK-Elannon osuuskauppavaalien kannatuslaulun. Erikoinen oli myös se kerta, kun duo tilattiin Paasosen polttaritoimisto -ohjelmaan, jossa tilaustyö oli säveltää morsiamen puhe kaasoilleen. Tällaisesta voi saada myös sen käsityksen, että kundeilla on valmiita pohjia, joihin sanat vain suolletaan päälle ilman sen kummempaa säveltämistä.
”Ihmisillä voi olla sellainen käsitys, että me vain lauletaan niitä sanoja. Se ei missään nimessä ole sellaista. Nimenomaan se musiikki on aina tehty sanoja varten. Ei meillä ole koskaan mitään sapluunaa mihin upotetaan tekstit suoraan. Se on eri estetiikka”, painottaa Niininen.
Polttareiden tilausbiisi jäi tietenkin kertaluontoiseksi ”hitiksi”, joka soitettiin vain tuossa tilaisuudessa. Sekin kuitenkin kannatti tehdä.
”Se oli vain palkallinen keikka muiden joukossa, mutta idea oli hauskan kuuloinen ja on hauska tehdä uusia aluevaltauksia”, lisää Numminen.
Kalevauva.fi onkin jo pitkään tarjonnut loistavan alustan tehdä erityyppisiä huumoribiisejä. Kalevauva on valmis brändi ja yleisö on olemassa.
”Esimerkiksi Sorvin ääreen haluttiin tehdä tsemppibiisiksi, jota voi kuunnella aamulla töihin mennessään – joko tosissaan tai ironisesti”, kertoo Niininen.
Ja monet ovatkin kuunnelleet Kalevauvan biisejä ihan vain siksi, että ne ovat hyviä biisejä. Näin miehet ovat onnistuneet tekemään brändistään paljon vahvemman. Aina on myös paljon ihmisiä, jotka eivät näe sitä ironista puolta, mikä toisille on ilmeinen. Tai heitä ei ärsytä lomalle lompsis -letkautus.
”Hokemia on popmusa täynnä, meillä oli dogma tehdä biisi, joka on niitä täynnä. Se menee jo yli, eikä ärsytäkään enää”, sanoo Niininen.
No siinä he ovat onnistuneet. Toinen onnistunut pläjäys oli Fingerpori-elokuvaan syntynyt Juhannussimaa-biisi, joka syntyi yhteistyössä Teflon Brothersien kanssa. Se sai isosti näkyvyyttä. Jatkuva itsensä haastaminen on myös kehittänyt heitä säveltäjinä.
”Me tehdään niin paljon tilausbiisejä, että sävellyskynä pysyy terävänä. Hauska nähdä, että meillä on siinä ammattitaito kehittynyt. Mietitään myös tosi paljon sitä, miten tekstissä olevaan huumorin saisi lisätehoja sävellyksen ja sovituksen kautta”, sanoo Numminen.
Perusasetelma on kuitenkin pysynyt tekstin suhteen, sävellys syntyy sen luomaan rytmiin.
”Sävellys muotoutuu sen tekstin antaman raamin mukaan. Jos saa tehdä ihan mitä vaan, se voi olla vaikeampaa. Tekovaiheessa se voi ensin tuntua hankalalta, mutta lopputuloksesta voi tulla parempi kun on annetut raamit. Ei me lähdetä tekemään mitään riimejä, vaan se teksti on oltava kopioitavissa sieltä sellaisenaan lause kerrallaan. Eli lausetta ei muokata sävellyksen mukaan”, sanoo Niininen.
”Ehkä jonkun sanan voi jättää lopusta pois, mutta kyllä me hyvin orjallisesti noudatetaan niitä tekstejä. Se on dogmaattista”, täydentää Numminen.
Sävellyksistä ovat kuultavissa popmusiikin perinteet, kuten beatleaaniset sointukuljetukset ja taidokkaasti rakennetut laulu-stemmat – jopa poikkeuksellisen jalostuneina, jos miettii, minkälaista suomipop on perinteisesti ollut.
”Se ei eroa muun musiikin tekemisestä. Se twist piilee siinä, että me ei ajatella tekevämme huumorimusaa, vaan sävelletään ne tekstit ikään kuin tehtäisiin pop tai folkpop-biisejä”, sanoo Niininen.
”Yritetään tehdä hyviä biisejä. Siksi se on ehkä kestänyt, vaikka porukka ei tajuaisikaan mikä työ tai ammattitaito sen tekemisen taustalla on. Ne kuitenkin kestää aikaa paremmin. Kyllä me kaikki parhaat ideat ollaan laitettu, vaikka teksti olisi ”sohva haisee perseeltä”. Silti halutaan panostaa musiikkiin. Siitä tulee ristiriita”, lisää Numminen.
Kunnianhimoisimmillaan Kalevauvat ovat olleet uusimman SOME FOLK -albumin kappaleella Annatteko lastenne leikkiä vuokratalojen lasten kanssa. Mahtipontisella pop-balladilla Numminen laulaa sinfoniaorkesterin säestyksellä.
”Teksti ja se ajatusmaailma on hirveä, mutta vastaavasti sovitus ja sävellys on kaunis. Siitä tulee kutkuttavaa ristiriitaa”, huokaa Numminen.
”Meillä oli kaksivuotistaiteilijajuhlakonsertti Vantaan viihdeorkesterin kanssa, jonka kapellimestarina oli Risto Kupiainen. Hän teki kaikki sovitukset. Se on kyllä upeimpia projekteja mitä ollaan päästy tekemään. Tein konserttiin uudeksi biisiksi Annatteko lastenne leikkiä vuokratalojen lasten kanssa. Mietin sitä tehdessäni, kuinka se soveltuu sinfoniaorkesterin kanssa.”
Rakettimainen nousu kahdessa vuodessa vitsistä sinfoniaorkesterin säestettäväksi on kyllä uskomaton temppu. Myös vantaalaiset ovat huomanneet omien poikiensa menestyksen. Kalevauva.fi valittiin vuoden vantaalaisiksi yleisöäänestyksessä vuonna 2017.
Teeveestä tuttu
Televisio-ohjelmissa Kalevauva-duo on jo tuttu näky. Heidän ammattitaitoonsa luotetaan ja tilaustöitä tulee tasaisesti. Syyskuussa 2020 he vierailivat Docventures-ohjelmassa, jonka teemaillassa käsiteltiin terveydenhoitoa – erityisesti sen virheitä. Syntyi Hoidosta huolimatta. Sen tekstit on koostettu kirjasta, jossa ammattikunta puhuu tehdyistä hoitovirheistä.
”Docventuresista saatiin vapaat kädet. On hienoa, että olemme saaneet ammattipiireissä luottamuksen, että teemme hyvää sisältöä. Siinä me päädyimme tekemään biisin lääkärilausunnoista. Se oli uusi kulma. Oli myös hienoa tehdä se Docventuresiin, jota itse arvostan”, sanoo Numminen.
Lauantai-illan primetime-aikaan suoraan lähetykseen duo pääsi Possessa viime vuonna. Siinä Kalevauva ”suolasi” juontajajoukon kertomalla ”totuuden”, eli kaikkein tylyimmät keskustelupalstoilta poimitut kommentit – tämä kaikki hienossa tasan 3 minuutin pop-formaatissa. Esityksen kruunasi Palefacen – eli Palevauvan – fiittaus. Se oli duollekin uusi alueval-taus ja hieno kokemus.
Kuitenkin ylivoimaisesti näkyvin esiintyminen oli vuoden 2018 itsenäisyyspäivän juhlien jatkoilla. Siellä Kalevauva.fi näyttäytyi ensi kertaa suurelle yleisölle. Tämän jälkeen Nummisen ja Niinisen banjo-kitara-duo oli kaikille tuttu. Joka tarjoukseen he eivät kuitenkaan tartu, eikä siihen aika riittäisikään.
”Kyllä me myös kieltäydytään monista yhteistyötarjouksista, ei me voida tehdä kaikkia tilausbiisejä, koska meidän täytyy tehdä omiakin biisejä”, sanoo Numminen.
Vaikka ollaankin puhuttu paljon videoiden merkityksestä ja visuaalinen komiikka on tärkeä osa Kalevauvan brändiä, on kaikkein tärkein kuitenkin musiikki. Se jää helposti komiikan alle piiloon. Mutta jos kuuntelee duon biisejä, varsinkin livenä, huomaa miten pieteetillä nämä muusikot suhtautuvat tekemiseensä. Kaiken keskiössä on kuitenkin hyvä biisi. Ja hyvälle biisillehän löytyy aina kuulijoita.
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2021. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
