Lauri Peisterä – Taivas liekit sammuttaa

|
Image

Lauri Peisterän debyyttialbumi Taivas liekit sammuttaa on mallikasta  työtä lauluista tuotantoon. Oulun seudulta kotoisin oleva, mutta taannoin helsinkiläistynyt Peisterä ei ole aivan eilisen teeren poika, vaikka ensimmäisestä sooloalbumista kyse onkin.

 

Keikkakokemusta Lauri Peisterältä löytyy 10 vuoden ajalta eri bändien kanssa, joista hän mainitsee muutaman levyn tehneen, tylympää rockia soittaneen Laid Back Towniesin. Vaikka hän nykyään kirjoittaa lauluja suomeksi, se ei ole tarkoittanut siirtymää tavallisen suomirockin puolelle, vaan levyllä kuuluvat americana-vaikutteet ja artistin mukaan myös ”80-luvun meininki”.

– Itse olen aina fiilistänyt americanaa, ja varsinkin viime aikoina Chris Stapleton on ollut ehdoton suosikki laulunkirjoittajana. Viime vuosina olen myös enemmän kasvanut siihen soundimaailmaan. Oman bändin kanssa tykätään hyvistä soundeista ja isosta, leveestä meiningistä, artisti kertoo.

Peisterä taustoittaa, että Taivas liekit sammuttaa -levy lähti rakentumaan hänen suomenkielisistä lauluistaan, joita taltioitiin yksi kerrallaan sitä mukaa kuin niitä syntyi.

– Aina kun minulla on ollut uusi biisi, niin olemme menneet studioon joko kylmiltään tai maksimissaan yhden treenin jälkeen. Biisi on sitten sovitettu siellä. Eli on menty studioon katsomaan, että mitä biisistä tulee, ja ollaan keskitytty kerrallaan vain yhden kappaleen soundimaailmaan, rakennettu sitä kautta. Luotto toiseen on bändissä niin kova, että näinkin onnistuu.

Demoja tai esituotantoa ei varsinaisesti tehty, vaan enemmän luotettiin vision voimaan.

– Itse olen nyt taitojen karttuessa alkanut tehdä jonkin verran esituotantoa, mutta ennen en juurikaan. Sen sijaan minulla on ollut vahva visio, joka on vienyt biisiä eteenpäin. Bändikaverit sanookin, että onpa mahtavaa, kun yht’äkkiä ukko tulee ja soittaa, että studio on varattu ja nyt lähdetään, Lauri kuvailee levynteon prosessia.

 

Bändi kuin veljeskunta

Lauri Peisterän bändissä soittavat kitaristi Petri Kuuselan ohella Jeremia Kangas (rummut), Jaakko Konttila (basso), Joonas Karjalainen (koskettimet) sekä Jere Tulirinta (koskettimet). Taivas liekit sammuttaa taltioitiin suurimmaksi osaksi Kempeleessä sijaitsevalla Wolfbeat-studiolla, jonka akustisesta tilasta Peisterä toteaa pitävänsä. Uudella levyllä ei varsinaista tuottajaa ole ollut, vaan kokonaisuudesta vetovastuussa on ollut Peisterän ohella kitaristi Kuusela.

– Jokaiseen kappaleeseen ollaan äänitetty jotain Wolfbeatilla, ja Vihreä valo -biisi tehtiin joitain lauluosuuksia lukuunottamatta jopa täysin livenä. Loput kerrokset ja silaukset tehtiin sitten Petrin kanssa hänen kotistudiossaan. Hänen kanssaan on istuttu pitkää iltaa, ja mietitty mitä koristeita mihinkin kappaleeseen laitetaan.

Bändin soittajilta löytyy keikkataustaa niin Suvi Teräsniskan kuin Pepe Alhqvistin kanssa. Vaikka jäsenistö asuu eri puolilla Suomea, ja yksi suomen ulkopuolellakin, ei Peisterä heistä luovu.

– Soittajista on leijonanosa Oulussa, ja rumpali taas vaikuttaa Tallinnassa. Bändi on loistava veljesryhmä, joka todella toimii. Siitä haluan kyllä todella pitää kiinni.

Oliko levyn kokonaisuus helppo pitää hallussa, kun kokoonpanon ulkopuolisia korvia ei tuottamassa ollut?

– Biisien soundimaailmassa on toki värikynää, ja kokonaisuus on aika räiskyvä: musiikillisesti on sitä rootsrock-osastoa, samoin kuin sellaista ’80-luvulta lainattua meininkiä. Mutta ei se ongelma ollut. Bändi sai ne erilaisetkin kappaleet toimimaan levyn konseptissa, Lauri toteaa.

 

Biisin maisemaan kiinni

Lauri Peisterä kertoo, että hänen laulunsa kertovat pääpiirteissään toivosta ja sen menettämisestä. Laulujen tekstit ovat ilmeikkäitä ja hyvin tehtyjä, ja kappaleiden teossa on ollut mukana myös apukäsi, Janne Aslak Räsänen, joka on auttanut ideoiden eteenpäin viemisessä.

– Levyllä on punottu monenlaista ihmiskohtaloa ja elämäntarinaa, joiden kautta kappaleet on syntyneet. Loppupeleissä levy kiteytyy sellaiseen vahvaan toivon tunteeseen ja toiveikkuuteen, mitä itse ehkä kaihoisana ”positii-
varina” edustan. Se varmaan kuuluu lopputuloksessa.

Joistain Peisterän kappaleista välittyy myös selkeä paikan tuntu. Hän kertookin pitävänsä tarinoista ja niiden kertomisesta lauluissa.

– Tykkään siitä, jos ihminen pääsee sen biisin maisemaan kiinni sitä kautta, että tämä tapahtuu nyt Hailuodossa (Viimeiset sanat) tai nyt ollaan kylillä. Mutta varsinkin englanniksi olen kirjoittanut paljon sellaista tunnepohjaista tekstiä. Tykkään tarinoista, joissa on se paikka ja siihen liittyvä omanlainen tunnelataus. Joskus olen saanut kommenttia, että olen liian suora, ja jokus taas, että olen liian runollinen. Yritän keikkua siinä välimaastossa, mutta joskus tuntuu, että on pakko sanoa suoraan, jotta kuva on selkeä.

Kumpi Lauri Peisterällä syntyy ensin, musiikki vai teksti, vai tekeytyvätkö ne limittäin?

– Nykyään aloitan uuden kappaleen tekemisen yleensä tekstistä, sillä hyvä teksti toimii monenlaisen musiikin alustana. Tämä johtuu siitä, että kun on hakannut 10 vuotta siten, että ensin tulee idea ja melodia, niin teksti on mennyt sen ehdoilla. Kun taas aloittaa tekstistä, niin kädet eivät ole sidottu melodian vuoksi. Ja jos teksti toimii, kuten esimerkiksi Leonard Cohenin Hallelujah-biisissä, sen voi säveltää melkein minkälaiseksi vaan. Olen joskus pelleillyt asian kanssa, ja siitä hoksasin sen, että hyvän tekstin voi laittaa melkein mihin muottiin vaaan.

Kappale Viimeiset sanat kuuluu levyn parhaimmistoon, mutta kuin poikkeuksena säännöstä juuri siinä teksti syntyi enemmänkin musiikin päälle.

– Se kappale sai alkunsa slide-melodiasta, johon halusin sitten americana/irkkumeiningin. Tekstin tein sitten siihen päälle.

 

Metodien kypsyttelyä

Lauri Peisterä on varsinaiselta koulutukseltaan luokanopettaja, mutta viimeiset puolitoista vuotta hän on opiskellut Pop-Jazz Konservatorion tuotantolinjalla, tarkemmin laulunkirjoituspuolella. Kokemusta hän kuvailee hyväksi.

– Sanoin ainakin vähäksi aikaa opettajan töille hei, koska halusin päästä tekemään musiikkia ihan oikeasti. Opiskelun aikana on ollut hyvä kypsytellä omia metodeja eli sitä mikä se oma juttu artistina on. Olen aina yrittänyt tehdä mahdollisimman hyviä biisejä, mutta aina voi tehdä paremman kappaleen ja erilaiseen käyttötarkoitukseen.

Kuten voi arvata, niin koulutuksessa on pureskeltu sanoitusten tekoa myös niiden tekniseltä kannalta, samoin kuin kappaleiden tuotantopuolta.

– Vaikka olen studiossa ollut monesti, niin aina ennen olen ollut visionäärin paikalla härväämässä. Nyt kun on päässyt tekemään itse, niin esituotantoasiatkin on tulleet tutuiksi. Esimerkiksi Oona Kapari on opettanut laulutuotantoa, ja hänellä on kivoja ajatuksia.

Peisterälle oma artistiura on se ykkösjuttu, ja siinä hän haluaa itsensä kehittää.

– Kun ikääkin on jo jonkin verran, niin aikaa on rajallisesti. Siksi jo siinäkin mielessä pidän fokuksen on tässä omassa jutussa, vaikka en sulje pois biisien kirjoittamista muillekin. Tarkoitus on tehdä mahdollisimman hienoa musiikkia ja sen tiimoilta keikkailla.

Lauri Peisterän levy "Taivas liekit sammuttaa" on myös arvioitu Riffissä. Levyarvio aukeaa tämän linkin kautta.

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2021. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.