Nayteikkuna

Paul Gilbert: Stone Pushing Uphill Man, pääosassa kitara

Paul Gilbert tavattiin Riffin sivuilla viimeksi 2008, minkä jälkeen hän on aina vain ollut ahkerana jatkuvasti: useita soololevyjä, levy ja kiertueet Mr Bigin kanssa, useita teema/coverprojekteja ja klinikoita ympäri maailmaa.

 

Syksyn alussa kanssa kauppoihin saatiin tuotteliaalta kitaristilta jälleen uusi soololevy nimeltään Stone Pushing Uphill Man. Oman materiaalin sijasta se sisältää melkoisen annoksen muiden tunnetuksia tekemiä kappaleita. Useinhan coverlevyjä pidetään välitöinä, mutta Gilbert on urakoinut kovasti uutukaisensa kanssa, jolla mukana on kappaleet mm. Aerosmithilta, The Policelta, The Beatlesilta ja Loverboylta.

Aika erikoinen valikoima alkuperäisesittäjiä, eikä edes välttämättä ensimmäiseksi mieleen tulevia poimintoja näiltä. Mihin valinnat perustuivat?

– Nämä esittäjät ovat minulle tuttuja nuoruusvuosiltani ja tietenkin osaan heiltä paljon biisejä. Levylleni halusin mukaan sellaisia, joissa on upeat lauluosuudet, ja joita en itse mitenkään pystyisi laulamaan. En osaisi laulaa Back in the Saddlea kuin Steven Tyler tai Goodbye Yellow Brick Roadia Elton Johnin tavoin. Mutta kitarani kanssa saattaisin saada ne toimimaan, ja muutenkin sovittaisin mahdollisimman paljon alkuperäisesityksen sisältöä kitaralle, Gilbert selittää strategiaansa.

Rakensit siis kitaralla monien erityyppisten soittimien osuuksia sekä tietysti laulumelodiat ja stemmat. Kuinka teit sovituksia – kuuntelitko levyjä moneen kertaan vai haitko apua nuottikirjoista?

– Tein kaiken korvakuulolta, koska luotan korvaani enemmän kuin nuottikirjoihin. Nuoteissahan ei ole tärkeitä yksityiskohtia ja joskus niissä taas on virheitä. Rockin soittaminen lujaa vuosien ajan on aiheuttanut minulle kuulon heikentymisen ja siksi aputuottajani auttoi minua joidenkin kohtien kuuntelemisessa.

– Tuottamista tarvittiinkin aika lailla muutamiin kappaleisiin, kuten jousisektion tai stemmalaulun jäljittelemiseen. Tein kaikki nuo soundit kerrostamalla kitaraa. Kauan aikaa siihen meni, mutta pidän tuloksesta. Hyvä esimerkki työstämisestä on KD Langin kappale Wash Me Clean: pidän siitä, koska sen ainekset ovat täysin vastakkaiset tavallisille tekemisilleni. Yleensä soitan lujaa, nopeasti ja monimutkaisesti ja tämä kappale on hiljainen, hidas ja yksinkertainen. Niinpä kappale oli toteutettava kokonaan ilman tavanomaista aseistustani. Juuri tällaisista haasteista pidän.

Kotisivullasi on listausta käyttämästäsi kalustosta. Kerropa, miten kasasit systeemit levyä tehdessäsi.
– Tavallisesti laitan vahvistimen asetukset niin, että luonnollista säröä alkaa juuri tulla. Ja sen jälkeen ajan putkia lisää pedaalien avulla. Tälle levylle kokeilin monenlaista pedaalikattausta inspiraatiota hakien. Mukana oli MXR Distortion Plus, TC Electronic Spark Booster, Pigtronix Philosopher’s Tone ja muitakin. Vaihtelin niitä päivittäin ihan huvin vuoksi. Koko ajan minulla on käytössä THD Hot Plate, jonka kanssa voin avata hanat Marshall 2061X:sta ja silti pitää volyymin kurissa. Kaiuttimena käytän yhtä 12” Celestionia sijoitettuna Randallin eristettyyn kaappiin.

Gilbert tunnetaan jo pitkältä ajalta soittajana, jolla ei ole tapana pihdata ja pantata musiikillisia keinojaan, vaan hän klinikoillaan ja lehtijutuissaan on selittänyt ja näyttänyt niitä auliisti. Niinpä netistä löytyy vaivatta koko joukko taltiointeja tutkailtavaksi, mutta kaikkein perusteellisinta opastusta ja jopa kahdenkeskisiä videokeskusteluja on saatavissa Artistworks Inc.:n kautta, jonka opettajakuntaan Gilbert kuuluu. Mies tuntuu olevan väsymättömän innostunut tehtävästä:

– Aloitin tässä koulussa kaksi vuotta sitten ja olen tänä aikana tehnyt yli 2000 videota oppilailleni. Tänäänkin tein seitsemän uutta! Tämä on todella kivaa. Peruskurssiin kuuluu kaikkien jäsenten katsottavaksi tarkoitettuja videoita, mutta minulle parasta ovat yksilölliset tunnit oppilaan kanssa. Niidenkin videokysymykset ja omat vastaukseni ovat nykyvissä kaikille. Yhden oppilaan ohjaamisesta tulee oppia koko koululle. Tämä on tehokkainta opetusta, mitä ikinä olen tehnyt.

– Ja oppilaani todella edistyvät monella tavoin. Tavoitteenani on saada heidät soittamaan rockkappaleita bändin kanssa. Opetan heille käsinäppäryyden lisäksi melodian, harmonian ja rytmin ymmärtämistä. Kuuntelemisen merkitys on minusta erittäin tärkeää, koska yksityiskohtia kuuleva korva auttaa tekemään hämmästyttäviä asioita.

Pyyntöön saada Riffin lukijoille jokin oma harjoitus Gilbert vastaa viitaten jo edellä todettuun. Ja todellakin netti pursuaa jo nyt häneltä lähtenyttä aineistoa.

– Olen aikanaan tehnyt valtavasti kirjoitettuja esimerkkejä kolumneihini musiikkilehdissä, mutta nykyään minsta kirjoitettu musiikki on turhaa useimmille kitaristeille, Gilbert pitää kantanaan. 

– Täytyy kuunnella ja soittaa eikä lukea. Kitarakoulussani esittelen joitakin ideoita musiikin perusteorian avulla, mutta suurin osa tunneistani on kuunneltavia musiikkiesimerkkejä. Yleensä aloitankin tunnin laskemalla 1, 2, 3, 4! . Ja soitto käyntiin. Nuottien luvulla on paikkansa, mutta tärkeysjärjestyksessä kuunteleminen tulee minulle ensin. Eivätkä sivulle kirjoitetut mustat pisteet vielä soi. Mikäli haluat oppia tärkeitä asioita rokkikitarasta… tule mukaan kouluuni!

Entäpä lähiaikojen suunnitelmasi – olet ainakin mukana G4:ssa, mutta entäpä muut bändisi?

– G4 on viikon mittainen kitaraleiri, johon kuuluu paljon oppitunteja ja soittelua oppilaiden kanssa. Joitakin esiintymisiäkin minulla on, mutta kyse ei ole tavallisista kiertuekeikoista. Mutta ihan varmasti jammailen Joe Satrianin kanssa, mikä on aina erittäin mukavaa.

– Lisäksi olen työstänyt tulevaa albumia Mr Bigin kanssa ja onhan minulla bändiprojekteja, useissa on mukana Mike Portnoy – joka soittaa rumpuja parilla kappaleella levyllänikin. Kaikissa hommissa pyrin luomaan jotain kiinnostavaa ja on hienoa saada palautetta ihmisiltä kaikkialta maailmasta.

Lisätietoa: Paul Gilbert

 

26.10.2014
|
Timo Koskinen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy