Nayteikkuna

Töölön Funk Klubi – hyvää musaa ja vaaran tuntua

Lontoon musiikkiklubien kuumaa tunnelmaa Helsingin Töölössä?
Kuulostaako liian hyvältä ollakseen totta? Töölön Funk Klubi todistaa, että totta se on.

 

Rumpali Kari Paavolan luotsaama Töölön Funk Klubi on saavuttanut vankan aseman rytmimusiikin ystävien parissa ja täyttänyt Ravintola Manalan baarin yleisöllä jo viiden vuoden ajan. 

Normaalioloissa kerran kuukaudessa järjestettävällä klubilla pääosassa on autenttinen soul- ja funk-musiikki, jota esittää huippumuusikoista koostuva, vaihtuva bändi seuranaan asiaansa vihkiytyneet, kovan luokan laulusolistit. Aika ajoin lavalle nousee myös ulkomaisia muusikkovieraita, jotka laittavat itsensä likoon Töölössä siinä missä suuren maailman nimekkäimmillä klubeillakin. Töölön Funk Klubi tuo pääkaupungin aktiiviseen musiikkielämään persoonallisen, laadusta ja meiningistä tinkimättömän lisänsä.

 

Ideana korkeatasoisen elävän musiikin klubi

– Idea omaan klubiin lähti siitä, että halusin soittaa rakastamaani musiikkia eli funkia ja soulia, joita Suomessa soitetaan tällä hetkellä aivan liian vähän, kertaa Kari Paavola Töölön Funk Klubin syntyhistoriaa.  

– Kun muutin takaisin Suomeen, musiikillinen elämäni jäi Lontooseen. Vaikka kävinkin aluksi Lontoossa aika paljonkin keikoilla, jäin kaipaamaan ilmapiiriä. Halusin myös jatkaa soittamista niiden tyyppien kanssa, joiden kanssa tein 12 vuotta siellä töitä, ja pitää yhteyttä heidän kanssaan. Sain idean tuottaa lontoolaistyylinen klubi Helsinkiin ja sellaiseen paikkaan, joka lähtisi mukaan täysillä ja antaisi minulle sellaisia budjetteja, että voisin välillä tuoda Lontoon kavereitakin tänne soittamaan. Kaikki tämä onnistui Manalan ollessa innoissaan tästä konseptista jo ihan aluksi, vaikka he eivät edes tunteneet minua.

Ravintola Manala tarjosi Paavolalle ensin kahdeksan illan sopimusta, jonka jälkeen oli tarkoitus miettiä, kantaako klubi-idea vai ei. Tämä tapahtui vuonna 2015, ja Töölön Funk Klubi porskuttaa edelleen. 

– Suunnittelin niitä aluksi sovittua kahdeksaa iltaa paljon ja tarkasti. Tärkeä päämääräni oli, että en halua konserttia vaan korkeatasoisen elävän musan klubin, jossa soitetaan hyvää musaa täysillä ja jossa on hyvin paljon sellaista ”vaaran tuntua”. Siihen liittyy myös se, että bändissä on aina uusia ihmisiä eikä ohjelmistoa harjoitella kauheasti, jos ollenkaan, Paavola kertoo.

Manalan lavalla käy klubi-iltoina myös paljon vierailijoita – toisinaan vaikka suoraan yleisön joukosta.

– Jos yleisössä on ollut vaikka joku rumpalifrendi, niin väkisin mä olen sen vetänyt soittamaan lavalle ja itse digannut sitten yleisöstä, Paavola nauraa. 

– Tämä on sellaista, mitä ei ehkä Suomessa kovin paljon tapahdu. Täällä on jami-iltoja, mikä on tosi hienoa ja arvokasta, ja on konsertteja. Funk Klubi on vähän siltä väliltä, ja yleisöllekin se on toiminut. 

 

Aina uusi bändi lavalla

Paavola kertoo ulkomaanvuosiensa jälkeen havainneensa, että Suomessa on vahvat työryhmäkeskittymät, eli samat muusikot soittavat paljon ja pitkään toistensa kanssa. Hän näkee siinä sekä hyviä puolia että rajoitteita.

– Missään nimessä se ei ole huono asia. Kun samat ihmiset tekevät vuosia yhdessä töitä, he oppivat soittamaan yhdessä ja se auttaa muun muassa orkesterisoundien luomisessa. Mutta toisaalta he eivät ehkä soita sitten muiden kanssa, Paavola miettii.

– Halusin omalla klubillani tehdä juuri päinvastoin. Yksi klubin ideoista on se, että joka kerta on uusi bändi lavalla. Tietenkin nyt viiden vuoden jälkeen käy samoja muusikoita ja itsellekin on muodostunut luottohenkilöitä, joita on tullut pyydettyä useammin kuin muita. Mutta kuitenkin idea on se, että koko ajan on aika paljon vaihtuvuutta.

Illan orkesteri tapaa toisensa tavallisesti vasta aivan esiintymisen kynnyksellä. Muusikot kokoontuvat keikkaa edeltävänä iltana Paavolan työhuoneelle Kaapelitehtaalle ja käyvät läpi tulevan klubi-illan ohjelmiston. Paavola sanoo, että on hauskaa huomata, miten monet huippumuusikot ovat olleet iloisia, kun ovat Funk Klubin myötä päässeet soittamaan vihdoin keskenään.

– Se on positiivista, on tullut uusia kontakteja ihmisille, Paavola sanoo tyytyväisenä.

 

Haaveissa laajentaminen

– Haluan vieraiksi tyyppejä, jotka uskaltavat heittäytyä ja antaa tilanteen viedä. Se pitää klubin hengen sellaisena, minkälaiseksi olen sen halunnut, Paavola kertoo kriteereistään solistivieraiden valinnalle.

– Esiintyminen on tosi tärkeää. Pitää uskaltaa esiintyä, ei vain suorittaa, hän lisää.

Töölön Funk Klubin estradilla on käynyt vieraana laaja skaala laulajia niin nuoren kuin kokeneemmankin polven riveistä. Pariin otteeseen on klubin puitteissa järjestetty myös ”Singers’ Night”, jollaisen aikana lavalla ehtii vierailla 10–15 laulajaa. Klubien ohjelmisto koostuu soul- ja funk-klassikoista, mutta toisinaan vieraat tuovat mukanaan myös omia kappaleitaan.

– Esimerkiksi Bess, Osmo Ikonen, Jeba Lambert ja Jussu Pöyhönen on tuoneet omaa materiaaliaan, Paavola kertoo.

– Ja tietenkin ulkomaan vieraat tuovat 90-prosenttisesti omaa materiaalia.

Töölössä vierailleiden ulkomaantähtien listalle on jo ehtinyt kertyä nimiä: Vanessa Haynes, The Filthy Six solistinaan Frank Walden, joka on soittanut muun muassa Tom Jonesin, Amy Winehousen ja Mark Ronsonin kanssa, niin ikään Amy Winehousen yhtyeestä tuttu Xantoné Blacq, Manuela Panizzo, Jerry Haglund, Carl Avory, James Werts

Ulkomaisten vierailijoiden käyntejä rajoittaa kuitenkin budjetti. Klubi-illoista noin 10–15 prosentissa vierailija on ollut ulkomaalainen. Paavola haaveilee klubitoiminnan laajentamisesta muihin kaupunkeihin ja naapurimaihin.  

– Olisi tosi hienoa, jos tätä voisi jollain tavalla monistaa muihin kaupunkeihin – jos olisi vaikka Helsinki, Tallinna, Tukholma, Tampere…  Silloin ulkomaan vieraatkin muuttuisivat taloudellisesti järkevämmiksi ja voisin tuoda keikalle isojakin brittiläisiä soul- ja funk-staroja vaikka kerran kuussa neljä iltaa putkeen, Paavola haaveilee.

– Yhden illan järjestäminen ilman sisäänpääsymaksua ei ole taloudellisesti kannattavaa. Mutta jos olisi neljä perättäistä konserttia, tilanne olisi jo ihan toinen. Pitäisi vain löytää ne oikeat yhteistyökumppanit.

 

Ravintola avainasemassa

Paitsi korkeatasoisella musiikillisella sisällöllä ja vierailijoilla myös tapahtumapaikkana toimivalla ravintolalla ja sen osuudella on suuri merkitys musiikkiklubin menestykselle. Paavola kehuu Manalaa ja sen elävää musiikkia kannustavaa linjaa estoitta. 

– Ravintolan panos on ollut aivan tajuttoman iso, isompi kuin omani. He toimivat hankkeen taloudellisena tuottajana ja tekevät upeaa työtä klubin markkinoinnin kanssa, Paavola toteaa.

– Manala on myös järjestänyt fiksusti pienen toimivan PA-laitteiston, joka on talon puolesta pystyssä. Se on mielestäni asia, jota monet ravintolat voisivat miettiä enemmän: jos elävää musiikkia halutaan, olisi hyvä olla PA ja paikka, jossa soittaa. Laitteisto maksaa itsensä takaisin nopeasti, kun bändejä voi buukata huomattavasti halvemmalla, Paavola vinkkaa.

Ravintolan ruokatarjonta lisää osaltaan klubi-iltojen houkuttelevuutta, eikä keskeisestä sijainnistakaan ole haittaa. Töölön Funk Klubin illat ovatkin vetäneet ravintolan noin 80-prosenttisesti täyteen.

– Jos ajatellaan, että on hyvä keittiö, ihan keskustassa, korkeatasoista musaa, Suomen parhaita muusikkoja, ei sisäänpääsymaksua… niin come on, ei mun mielestäni ole parempaa vaihtoehtoa viettää perjantai-iltaa, kun mietin kuluttajan näkökulmasta, Paavola nauraa.

Koronatilanne oheisvaikutuksineen on tuntunut myös Töölön Funk Klubin toiminnassa, ja klubi-illat ovat olleet tauolla. Paavola nostaa esille tavan edistää musiikkiskenen elpymistä, kunhan poikkeustilanteesta selvitään: 

– Nyt, kun tilanne on mikä on, on kaikilla musiikkidiggareilla todella hyvä mahdollisuus äänestää jaloillaan ja käyttää niiden ravintoloiden palveluita, jotka normaalisti tarjoavat livemusaa. Tämä on mielestäni tosi tärkeä pieni asia, jolla yksilö voi vaikuttaa siihen, että sitten, kun tilanne aukeaa, musapaikat ja -klubit ovat edelleen musapaikkoja ja -klubeja.

 

Klubin pyörittäminen ei ole rakettitiedettä

Klubitoiminnan pyörittäminen on Paavolan mukaan pohjimmiltaan ”supersimppeliä” toimintaa.

– Jos ei tule jengiä, klubi ei toimi. Ravintolan on pakko saada klubiin laittamansa taloudellinen panostus takaisin, hän toteaa.

Menestystä tavoittelevalla klubilla pitää olla kiinnostava, tuore konsepti ja laadukas sisältö. Ihmisten täytyy tuntea saaneensa kulttuurielämyksen, joka on ollut niin hyvä, että he haluavat sen uudelleen. Tätä Paavola painottaa. Lisäksi tarvitaan ahkeraa markkinointia.

– Pitää käyttää ihan hulluna aikaa promootioon. Ja pitkäjänteisesti. Ei auta, että viikkoa ennen klubia alkaa vähän mainostaa. Jos pyörität klubia, sinun on pakko promotoida sitä, Paavola korostaa.

– Markkinointityö on konseptin tuomista esille. Että ”antakaa tälle konseptille mahdollisuus ja tulkaa kuuntelemaan”. 

Klubi-isännyys on tuonut mukanaan paljon positiivisia asioita. Paavola mainitsee erityisesti vapauden toteuttaa itseä musiikillisesti.

– Parasta tässä on se, että voin tehdä musiikillisesti ihan mitä huvittaa. Saan päättää illan materiaalista ja omasta soittotyylistä. On hirveästi vapautta, ja tämä on myös kivaa vastapainoa taustamuusikon työlle, jossa kunnioitetaan toisen ihmisen näkemystä, hän sanoo.

– Olen myös oppinut soittamisesta. Vieraina on ollut muusikkoja, joita kunnioitan suunnattomasti ja jotka ovat kokeneempia kuin minä. Heidän kanssaan soittaessani opin itsekin lisää: olen klubin ansiosta varmasti parempi soittaja nyt kuin viisi vuotta sitten. Lisäksi joistakin nuoruuden idoleistani on tullut hyviä ystäviäni klubin kautta, se on ihan sairaan siistiä. Ja olen oppinut järjestämään tilaisuuksia. Se ei liity muusikkouteen, mutta liittyy työntekoon ja ansaintaan.

Paavolan mielestä omaa klubia havittelevan kannattaa ryhtyä toimeen sisältönäkökulma edellä eikä aivan aluksi miettiä liikaa raha-asioita. 

– Tietenkin rahaa pitää miettiä vähän, mutta ei liikaa. Pitää ajatella todella korkeaa sisältöä ja todella makeaa iltaa, koska jos se onnistuu, niin talousasiat tulevat sitten sen jälkeen, Paavola toteaa – kokemuksella. 

 

Töölön Funk Klubi

• aloittanut toimintansa vuonna 2015
• klubi-illat kerran kuussa perjantaisin ravintola Manalassa
• lavalla Kari Paavolan kutakin iltaa varten kokoama bändi sekä solistivieraat niin kotimaasta kuin ulkomailtakin

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2020. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

 

09.01.2022
|
Teksti ja kuvat: Vilma Timonen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy