Riffissä 5/14 on rumpali Heikki Malmbergin haastattelu, jossa mainitaan hänen yli kaksi vuotta sitten julkaisemansa e-kirja Cornucopia of Warm-Ups for Stringed Instruments. Ensijaisesti se on harjoituskirja kitaristeille, mutta nimen mukaisesti muitakin kielisoittimia voi käyttää virityksestä tai kielien määrästä riippumatta. Enimmillään tarvitaan neljää kieltä yhdessä harjoituksessa.
Lähtökohtana on otelautakäden neljän sormen 24 erilaista yhdistelmää, jotka soitetaan kaikilla kielillä, otelaudalla ylöspäin siirtyen. Nämä 1-2-3-4 jne. -jutut eri järjestyksissä on julkaistu muuallakin eli melko tuttua asiaa tähän asti siis.
Malmbergin perusteellinen aiheen käsittely kuitenkin laajenee tästä askel kerrallaan: ensin sormituksiin otetaan mukaan yksi harppaus viereiselle kielelle, myöhemmin lisää harppauksia, levitys kolmelle kielelle ja lopulta neljälle. Kaikki yhdistelmät kuusikielistä soitinta varten on auki kirjoitettu ja tabulatuureiksi 16-osina merkitty.
Paperille painettuna tämä teos olisi melkoinen järkäle soitto-oppaiden joukossa. Kaikkiaan harjoituksia kertyy nimittäin 1 544. Yhdistelmien matematiikka monella muuttujalla on tällaista.
Tekijän laskelman mukaan yksi harjoitus intensiivisesti päivässä ja neljänä päivänä viikossa – ei vielä tällä ajattelulla ylivoimainen urakka – merkitsisi yli seitsemän vuoden projektia kaikkien läpi soittamiseksi. Kiitos Heikki, vapaa-ajan käyttöä olikin vaikea suunnitella.
Merkitseekö tämä sitä, että kirjan jo yli kaksi vuotta sitten hankkineet ovat jo kolmanneksen urakasta selvittäneet?
Vakavammin ajatellen, käsien koordinaation hallinta on kitaran ja kielisoittimien taitamiselle välttämätöntä ja jo saavutetun tason ylläpitämiseenkin on käytettävä aikaa. Epäilemättä tuloksena osankin tämän harjoitusnivaskan keskittyneestä toistamisesta on täsmällisyyttä otelautakäden sormien liikeradoille ja plektran hallinnalle.
Tällä e-kirjalla on vielä bonusanti, joka sellaisenaan on jo syy tutustua teokseen: parinsadan harjoitussivun jälkeen seuraa joukko esimerkkejä rytmin käsittelystä parittomissa tahtilajeissa sekä polyrytmeistä ja polymetreistä. Malmberg antaa neuvoja päällekkäisten rytmien ymmärtämisestä, havainnollistamisesta ja foneettisesta jäljittelystä. Ja tietysti rytmiesimerkkien yhdistäminen aiempiin sormiharjoituksiin on luvallista ellei peräti uudenlaisen harjoittelun lähtökohta.
Perusrockissahan tällaisia ei tarvita, mutta kokeilevasti ajattelevalle tutkittavaa riittää jo annetuissa rytmiesimerkeissä pitkäksi aikaa. Vaikkei niitä olekaan tuhattaviittäsataa.
Koska rumpunuottien lukeminen ei ole kaikille tuttua, mukana on samoista esimerkeistä tiedostot General MIDInä ja Toontrackille. Edelliset voi toistaa lyhyenä versiona Windosin mediasoittimellakin, mutta sekvensseriohjelmalla niistä voi koostaa pitkän loopin harjoittelua ja jammailua varten.
Malmbergin muut e-kirjat ovat ensisijaisesti rumpaleille, mutta onpa mukana nuotinnus bändisovituksineen hänen bändinsä Diablon viimeisimmästä albumista Icaros. Tämäkin on melkoinen harjoitusannos vaikkei Diablo -covereiden soittaminen kiinnostaisikaan, sillä teokseen sisältyy jättiannos rumpalin käsi- ja jalkaharjoituksia. Näissäkin on päivittäistä tekemistä rytmisten variaatioiden parissa pitkäksi aikaa.
Heikki Malmberg: Cornucopia of Warm-Ups for Stringed Instruments (2012, Halfway House Music Production)
