Toimittaja ja kirjailija Tuomas Marjamäki on erikoistunut suomalaisten viihdetaiteilijoiden elämäkertoihin. Marjamäen tuorein kirja, ”Yhdet vielä, Irwin”, käsittelee Antti Hammarbergin elämää ja uraa Irwin Goodmanina, josta on jo aiemmin kirjoitettu runsaasti.
Vaikka en ole lukenut kaikkia Irwin-kirjoja, uskon Marjamäen yli 500-sivuisen teoksen olevan kattavin ja rehellisin kuvaus traagisesta kansantaiteilijasta. Marjamäki on tehnyt valtavan taustatyön haastattelemalla yhä elossa olevia ystäviä ja sukulaisia.
Lisäksi hänelle on annettu käyttöön peräti 50 kilon nippu lehtileikkeitä, kirjeitä, valokuvia, nuotteja, koulu- ja työtodistuksia sekä muita dokumentteja aina Ryysyrannan rakennuspiirustuksista baarikaapin täyttökuittiin saakka. Työn perinpohjaisuutta kuvaa se, että jopa Hammarbergin sukuun löytyi uusi haara kirjailijan selvitysten ansiosta.
Marjamäen tekstissä on vetovoimaa ja kirjaan tarttuessa siitä on vaikeaa päästää irti. Yhdet vielä, Irwin ei glorifioi renttua, vaan nostaa uran kohokohtien ohella esiin myös vastenmieliset käänteet vain 47-vuotiaana kuolleen Goodmanin vaiheista.
Toisaalta Antti Hammarbergin lapsuudesta löytyy myös tekijöitä, jotka voivat antaa eväitä tapahtumien ymmärtämiseen.
”Pala palalta se otti sieluni. Irwinismin piti olla vain leikkiä, myytävää imagoa tanssien järjestäjille. Mutta se myytiinkin salaa minulle”, Irwin tunnusti itsekin.
Yhdet vielä, Irwin — Antti Hammarberg 1943–1991
Kirjoittaja: Tuomas Marjamäki
ISBN: 978-952-382-568-0
Kustantaja: Docendo (2023)
