Nayteikkuna

Allen & Heath SQ5 – kompakti räkkimikseri

”Parin tonnin” digitaalimikserimarkkinoilla kilpailu käy yhä kuumana ja uusia malleja kyseiseen hintaluokkaan ilmestyy taajaan. Viimeisimpänä Allen & Heath SQ-sarja, johon kuuluvat mallit SQ-5 ja SQ-6.

 

Muilta osin identtiset mikserit eroavat sekä mikserin kanavaliukujen määrän (16 versus 24 kpl) että paikallisten liitäntöjen osalta (16 tuloa / 12 lähtöä versus 24 tuloa / 14 lähtöä). Otimme mittaa kaksikon pienemmästä, SQ-5:stä.

 

Takalevyyn on sijoitettu omia analogiliitäntöjä sen verran, että SQ:lla voi miksata vaikka suoraan treenikämpällä tai lauteilla. 

SQ-mikserit on mahdollista kytkeä paikallisten liitäntöjen lisäksi myös Allen & Heathin kaikkiin digitaalisiin lavarasioihin tai vaikka osaksi dLive-järjestelmää S-link-väylän kautta. Lisäksi miksereille on tulossa lukuisia lisäkortteja esimerkiksi Dante- tai Waves Soundgrid -verkkoihin liittymistä varten. 

 

Muokattavissa käteen sopivaksi

Monien muiden Allen & Heath -digitaalimikserien tavoin kanavien järjestys kuuteen kerrokseen on vapaasti määriteltävissä. Tämän ansioista yleisimmin tarvittavat tulokanavat, DCA-ryhmät tai SQ-5:n tapauksessa jopa ulkopuolisia laitteita ohjaavat midi-liu’ut saadaan ensimmäiselle sivulle, vähemmän käytettyjen jäädessä alemmille kerroksille piiloon. 

Kanavien asettelu kerroksiin tapahtuu ”raahaa ja pudota” menetelmällä, mikä toimi muutoin hyvin, mutta ainakin testiyksilön ohjelmistolla kanavan siirtäminen paikasta toiseen ei ollut mahdollista, vaan kanava piti ensin poistaa ja asetella sitten uudestaan haluttuun paikkaan.

 

Käyttöpinnan muunneltavuus on SQ-sarjalle muutoinkin leimallista: mikserin paneelissa on vain kourallinen yhteen tehtävään nimikoituja painikkeita ja enkoodereita, muut asiat tehdään joko kosketusnäytöllä tai käyttäjän vapaasti määriteltävillä painikkeilla. Valmista showta illasta toiseen ajaessa hallintalaitteet ovat vähintäänkin riittävät, mutta tyhjästä aloittaessa kaipaisin muutamia dedikoituja painikkeita, joilla saisi vaikka kanavakorjaimen tai dynamiikkaprosessorit näkyviin.

Siirtyminen kanavaprosessoinnin lohkosta toiseen tapahtuu aina kosketusnäytöstä valitsemalla, jonka myötä näpyttelyä tuntuu kertyvän yllättävän paljon. Paljon informaatiota sisältävän kosketusnäytön operointi vaatii monesti myös huolellista keskittymistä sekä käsien hienomotoriikkaa, mikä tuntuu vievän huomiota itse miksaamiselta.

Kanavakorjaimen hallinta tapahtuu näytön oikealta puolelta, kun taas dynamiikkaprosessorien thresholdit ovat näytön vasemmalla puolella, oikeakätiselle koehenkilöllä tämä tuntuu vievän kädet helposti ristiin, mutta lienee tottumiskysymys.

 

Äänen muokkaus ja mausteet

Kanavakohtainen prosessointi on hyvin läheistä sukua valmistajan muille malleille, sisältäen bassoleikkurin, kompressorin, gaten, eq:n sekä vapaasti määriteltävän inserttipisteen. Uutuutena löytyy Allen & Heath:in DEEP-prosessointia käyttävä etuastemallinnus. Sävyskaala ulottuu miedommasta kompressiotyyppisestä värityksestä aina rosoiseen putkisäröön. 

Etuastemallinnus vaikuttaa varsin käyttökelpoiselta ja voi tuoda juuri sen kaivatun viimeisen silauksen kanavalle, joka kaipaa hitusen lisää luonnetta. Pentode-nimellä kulkeva pehmeä pyöristys tuntui monikäyttöisimmältä, ja sillä sähkökitarat ja basson sai istumaan miksaukseen mukavasti vailla liian omaleimaista väritystä, kun taas Triode-nimikkeen takaa löytyvä mallinnus pyöristi rumpujen alukkeita varsin mukavasti. Mitään esikuvia malleille ei kerrota, enkä usko, että olisin sillä tiedolla mitään tehnytkään.

Kanavakompressorissa on esimerkiksi saman valmistajan d-liveen tai GLD-sarjaan verrattuna vähemmän vaihtoehtoja. Kompression käytöksen voi valita joko RMS- tai peak-tyyppiseksi, mutta tyyriimpien mikserien mallinnusvalikoimaa ei ole tarjolla. Käytännössä kanavakompressori osoittautui kuitenkin monipuoliseksi ja siitä sai väännettyä sekä neutraalia dynamiikan rajausta että useita eri tavalla leimallisia soundeja.

Myös sisäänrakennettu mahdollisuus rinnakkaiskompres-sioon on aina tervetullut, olkoonkin, että itse olen tykästynyt kilpailijoiden käyttämän mix-säädön helppouteen (ikään kuin efektilaitteessa) kahden erillisen voimakkuussäädön sijaan. 

Kanavakohtainen gate on niin ikään kelvollista tasoa ja se on helppo säätää aukeamaan halutulla tavalla. Virhetriggaukset esimerkiksi rummuilla jäivätkin varsin vähäisiksi.

Kummassakin dynamiikkaprosessorissa on myös suotimet sivuketjulle, mutta jäin kaipaamaan mahdollisuutta kuunnella sidechain-signaalia suotimen hienosäätöä varten.

Erilliseen efektiräkkiin on valittavissa enimmillään kahdeksan eri efektiprosessoria, joista neljälle on erilliset, vain niitä varten pyhitetyt stereopaluukanavat, mikä säästää käytettävissä olevia input-kanavia.

Kaiut, viiveet sekä modulaatioefektit ovat olleet aina Allen & Heath -miksereissä kovasti mieleeni, eikä SQ tee poikkeusta niiden osalta. Isommista malleista tutut ja sangen käyttökelpoiset de-esser, dynaaminen eq sekä monialuekompressori puuttuvat toistaiseksi tehostevalikoimasta, mutta ehkäpä tämän laatuiset prosessorit saadaan myöhempiin käyttöjärjestelmän versioihin.

 

Näppärä monitorimikseri korvamonitorointiin

Allen & Heath SQ -sarjalaisissa on 12 bussia, joiden lisäksi on neljä erillistä apulähtöä efekteille, ja päälle vielä kolme stereomatriisia. Nämä 12 bussia ovat jaettavissa vapaasti Aux-lähtöjen ja apuryhmien välillä, ja jokainen näistä ryhmistä on myös kytkettävissä stereoksi. SQ:lla voi siis laatia vaikkapa 12 stereokuuntelua orkesterin korviin. Koska kaikille lähdöille löytyy pikanäppäimet mikserin oikeassa laidassa, on siirtyminen miksauksesta toiseen sangen helppoa. 

Mikseristä löytyy myös ”Ch to all mix” -painike, joka tuo liu’uille yksittäisen kanavan tasot kaikkiin lähtöihin. Edellämainitun toiminnon ottaa ilolla vastaan tilanteissa, joissa samaa tulokanavaa pitää saada rivakasti jaettua eri painotuksilla moniin kohteisiin. 

Korvamonitorointia ajatellen eduksi mainittakoon mikserin matala latenssi prosessoinnista riippumatta – tehtaan ilmoituksen mukaan se on alle 0,7 millisekuntia, ja mitattaessa viive oli reilusti alle 0,6 millisekuntia. Tämä on siksi tärkeää, että monesti jo muutaman millisekunnin viive saattaa aiheuttaa vaikkapa laulajalle erikoisen tunteen, kun kuulokekuuntelun signaali sekoittuu pään läpi kulkeutuvaan akustiseen ääneen ja aiheuttaa kumoutumisia (mikäli ilmiö ei ole entuudestaan tuttu, kannattaa kokeilla mikrofoniin puhumista kuulokkeet päässä viivettä muutellen ja polariteettia käännellen).

Ainoastaan mikserin monitorointiosioon (PFL ja AFL) kaipaisin hiukan lisää liikkumavaraa tätä käyttötarkoitusta ajatellen. Nyt en löytänyt tapaa ohjata miksaajan kuuntelua mihinkään muualle kuin kuulokkeisiin ja esimerkiksi ulkopuolisen talk-backin ohjaus miksaajan kuulokkeisiin esikuuntelun lisäksi ei vaikuta olevan mahdollista. 

Jos olisin nyt lähdössä monitorimiksaajaksi kiertueelle, pitäisin SQ:ta kokonsa ja em. ominaisuuksien osalta kuitenkin varteenotettavana työkaluna ammattikäyttöön (varsinkin, mikäli produktiossa käytettäisiin Allen & Heathin muita miksereitä), mikäli mikserin ominaisuudet kanavamäärän yms. osalta mallaisivat kyseiseen projektiin. 

 

Tiedostonhallinta ja muistipaikat

Mikserissä voi olla kerrallaan ladattuna yksi show-tiedosto, joka sisältää 300 sceneä. Näitä show-tiedostoja voidaan ladata sitten muistitikulle ja muistitikulta mikseriin. 

En testin aikana löytänyt logiikkaa, milloin datan siirtoon käytettävä tikku tulee formatoida mikserillä ja milloin muussakin käytössä oleva muistitikku on mikserille sovelias. Mikserin sisäistä moniraituria käytettäessä muistitikku tai kovalevy lienee kuitenkin aina alustettava mikserillä itsellään. Pelkästään tiedostojen siirron osalta en pidä tätä ratkaisua missään määrin järkevänä. Minulla esimerkiksi kulkee aina avainnipussa muutama muistitikku, joilla pidän tallessa kopiot kaikista eri digitaalimikserien show-tiedostoista eri projekteihin. Turhan hankalaa, jos yhtä mikserimallia varten pitäisi olla pyhitettyjä tallennusmedioita muutaman sadan kilotavun tiedostojen siirtoon.

Scene-maailma palvelee montaa käyttötarkoitusta riittävästi, mutta muutamia rajoitteitakin löysin. Käytän työssäni usein digitaalimikserien muistipaikkoja kahdella tavalla, toisiin sceneihin tallennetaan koko mikserin sisältö (esimerkiksi yhden keikkapaikan mukaan tehdyt säädöt) jokaisen kanavan ja parametrin osalta, kun taas konsertin aikana käytettäviin muistipaikkoihin tallennetaan vain ja ainoastaan muuttuvat parametrit. Monissa miksereissä tämä on ratkaistu joko useammalla eri tyyppisellä scenellä tai scene-kohtaisella recall safe -toiminnolla. Mikäli ratkaisu on jälkimmäinen, voidaan muistipaikkakohtaisesti valita, mitä tallennetaan ja mitä ladataan muistista käyttöön. 

SQ-sarjan mikserien osalta kumpikaan toimintatapa ei nykyisellään onnistu, koska mikseri tarjoaa ainoastaan mikserin laajuiset kaikkiin muistipaikkoihin vaikuttavat safe-valinnat. Tämä mielestäni rajoittaa mikserin käyttökohteita hieman, mutta ei välttämättä ole valtaosassa tilanteita kynnyskysymys.

 

USB-äänikortti ja sisäänrakennettu moniraituri

Mikserissä on itsessään 16-raitainen moniraituri, joka tallentaa suoraan USB-liittimeen liitetylle kovalevylle tai muistitikulle. Tämä on ehdottoman kätevä tapa tallentaa ilman erillistä tietokonetta tai ulkoista moniraituria. 

Mikäli mielii saada enemmän raitoja talteen, on mikserissä itsessään myös 32-kanavainen USB-äänikortti, jota varten ei tarvinnut ainakaan testi-Macbookiin asentaa erillisiä ajureita, vaan se näyttäytyi suoraan järjestelmässä Core Audio -äänikorttina. 

Testimikserin ohjelmistoversiossa äänikortti tuki ainoastaan 96 kHz:n näytetaajuutta, mutta oletan, että tähän on tulossa muitakin vaihtoehtoja jahka ohjelmisto kehittyy. 

 

Mikseri käytännössä

Käyttöä helpottavista yksityiskohdista haluaisin nostaa muutaman asian erikseen esiin. Mikserin käynnistyksessä ensimmäinen huomion kiinnittävä ominaisuus on käyttöpinnan valaisu, joka on sisäänrakennettu mikseriin ja jonka kirkkaus ja väri ovat säädettävissä (sinertävästä vaaleaan). Tämä takaa mikserin käytettävyyden monenlaisissa olosuhteissa, ilman erillistä valaisinta ja siitä aiheutuvia heijastuksia.

Toinen, mistä pidin suunnattomasti oli mikserin mittarointi. Kanavamittari on toteutettu kahdella ledillä: yliohjauksesta kertoo punainen led ja tasoa ilmaisee väriään vaihtava signaaliledi. Erityisen mielenkiintoiseksi asian tekee se, että signaalivalon ja yliohjausledin kynnystasot sekä kirkkauden muutos ovat käyttäjän määriteltävissä. Paljon informaatiota pienestä mittarista. 

SQ-sarjan iPad-kauko-ohjain tuntui olevan ensisijaisesti monitorimiksausta varten suunniteltu ja toimi siihen tarkoitukseen hyvin. 

 

Yhteenveto

Allen & Heathin SQ-5:een on pakattu paljon ominaisuuksia hintaansa ja varsinkin pieneen kokoonsa nähden. Mikseri soveltuu monipuolisesti kevyempään keikkailuun ja näen sille paljon käyttötarkoituksia myös ammattimaisessa äänituotannossa.

 

 

Testilaitteen palautuksen jälkeen Allen & Heath julkisti mikserin käyttöjärjestelmän version 1.2, jonka myötä SQ tarjoaa kokouskäyttöön suunnitellun D-Classic-miksausautomaation, tuen DX-hubille enimmillään kahdeksan DX168-yksikön verkottamiseen, sekä monia muita uudistuksia, kuten kanavalohkojen värikoodauksen, efektikirjaston käyttöä helpottavia toimintoja sekä uudet chorus- ja flanger-efektit.

Artikkelin verkkojulkaisun aikaan uusin käyttöjärjestelmä on versio V1.3.2

 

 

Allen & Heath SQ-5

Kompakti digimikseri

• 96 kHz prosessointi

• 16 kanavaliukua + master

• seitsemän tuuman kosketusnäyttö

• 48 tulokanavaa

• 12 stereolähtöä + Left & Right

• kolme stereomatriisia

• kahdeksan stereofonista efektiprosessoria

• 64-kanavainen tulo/lähtöportti verkkoliitäntään

• toimii 32 × 32 -kanavaisena USB-interfacena 

• SQ-Drive -suoratallennus USB:lle

• AES -lähtö

• Hintaluokka < 3000 

 

Lisätiedot: F-Pro Esitystekniikka

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2018. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

 
27.04.2019
|
Teksti: Niko Laasonen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy