Nayteikkuna

BOSS GT-1000 – kaikkea on, ja enemmänkin

Bossilla on pitkä historia kitara-efektien valmistajana, niin analogisten kuin digitaalistenkin. Kun mukaan otetaan myös mallinnustekniikoiden hallinta, voidaankin yhteen lautaan paketoida aivan kaikki mitä kitara-soundin luomiseen kitaran ohella tarvitaan.

 

Pomon uusi lippulaiva, GT-1000, on jatkoa viime vuonna julkaistulle MS-3:lle (kts. Riffi 4/2017) sekä valmistajan aiemmalle GT-sarjalle. Homma skaalataan nyt kuitenkin kokonaan toiselle järeysasteelle, kun konehuoneen tulo- ja lähtöporteilla on 32-bittiset A/D- ja D/A-muuntimet ja sisällä jyllää 32-bittinen prosessointi (96 kHz). 

 

 

Tehojen lisäyksellä on saatu roimasti lisää vääntöä ja sen myötä GT-1000:n efektipuolelle on upotettu mittavassa määrin Bossin 500-sarjan purkkien algoritmejä (RV-500, MD-500, DD-500). Niiden joukossa on varsin erikoisiakin tehosteita, kuten nauhatonta soitinta simuloiva Defretter, vokaalinomaisia sävyjä tuottava Humanizer sekä ääntä eri tavoin rytmikkäästi pätkivä Slicer. Viipaloitsijaan sen paremmin kuin muihinkaan outoiluefekteihin en nyt uppoudu niiden vahvan makumieltymys-aspektin vuoksi, vaan tutkailen laitetta yleisemmällä tasolla. Todetaan nyt niin, että mainittuun MS-3:een nähden efektipuoli on sekä kattavampi että käytännössä myös laadukkaampi. 

 

Ei pelkkä efektilauta

Ekstralisänä GT-1000:ssa mukana on myös vahvistinmallinnus, jossa hyödynnetään Bossin Waza- ja Katana-vahvistimia sekä Rolandin Blues Cubea. Systeemi perustuu valmistajan omaan AIRD-teknologiaan (Augmented Impulse Response Dynamics). Sen kerrotaan tuovan mallinnukseen oikean putkivahvistimen tuntua, eikä GT-1000:ssa tarvitse kuulemma sen ansiosta laittaa vahvistinmallinnusta pois päältä silloinkaan, kun soittaa putkivahvistimen kanssa.

Päin vastoin, Aird Output -optiolla voidaan jopa kertoa laitteelle, minkä tyyppinen vahvistin on signaaliketjun päässä (esim. AC30, Fender Twin jne.). No, ihan näin auvoista ei yhteistoiminta ollut, sillä vahvistinmallinnosten ollessa päällä tuntui signaali menevän kovin helposti murolle. 

Jokainen GT-1000:n mallinnos koostuu vahvistimesta, kaiuttimesta sekä virtuaalisesta mikrofonista, ja kaikkiaan erilaisia valmiita mallinnoksia on 16. Vaikka ne koostuvat nimenomaan toistensa täydellisiksi kumppaneiksi ajatelluista elementeistä, niin uteliaalle kokeilijalle on jätetty runsaasti soveltamisvaraa.

Esimerkiksi kaiutinmallinnoksen voi kytkeä pois päältä erikseen tai ennakkoasetuksen tilalle voi vaihtaa jonkin seitsemästä muusta kaiutintyypistä. Käyttäjät voivat myös tuoda laitteeseen WAV-formaatissa kaiutinimpulssivasteita GT-1000 IR Loader -softalla. Lisäksi virtuaalimikrofonin tyyppikin on vaihdettavissa ja sijoitusta kuvitteellisen kaiuttimen edessä saa sitäkin säädettyä.

Vahvistinmallinnoksia voi olla samanaikaisesti käytössä kaksi ja ne voi sijoittaa mihin tahansa kohtaan signaalipolkua. Eikä sen signaalipolunkaan tarvitse olla yksi ja jakamaton, sillä GT-1000:ssa on kaksi rinnakkaista ”kanavaa”, joita voi käyttää luovasti yhden muistipaikan sisällä esimerkiksi erilaisten soundien kerrostamiseen päällekkäin. Tai vaikka niin, että rakentaa yhden ketjun komppisoundia varten ja toisen ketjun saman kappaleen sooloa varten, jolloin soundista toiseen pääsee muistipaikkaa vaihtamatta yhdellä painalluksella.

 

 

 

Laitteessa on lisäksi kaksi ulkoista luuppia, joihin voi kytkeä omia suosikkiefektejään. Itsessään kumpikin luuppi on monofoninen, mutta ne voi myös valjastaa yhdeksi stereoluupiksi.

GT-1000:n lähtösignaali suositellaan kytkettäväksi instrumenttitulon sijasta normivahvistimen efektilenkin paluuliitäntään, jolloin laitteen kapasiteettia voi käyttää kaikkein vapaimmin, eikä vahvistimen etuaste sekaannu peliin.

Jos kuitenkin haluaa vahvistimen etuasteen mukaan, voi käyttää ns. nelikaapelikytkentää. Siinä kitaran signaali syöttää GT-1000:tta ja soundia muokataan ensialkuun sellaisilla efekteillä, jotka tyypillisesti sijoitetaan ennen vahvistinta. Sen jälkeen signaali poimitaan ulos GT-1000:n efektiluupista ja viedään vahvistimen etuasteelle eli instrumenttituloon. 

Takaisin lattiapedaaliin tullaan kolmannella johdolla, vahvistimen efektilenkin lähdöstä GT-1000:n efektilenkin paluuseen – vuorossa ovat nyt sellaiset efektit, joita normaalisti kytketään vahvistimen etu- ja pääteasteen väliin. 

Neljäs kaapeli kuljettaa lopulta signaalin pedaalin päälähdöstä vahvistimen efektilenkin paluuseen ja näin on saatu sijoitettua efektit ihanteellisesti ja hyödynnettyä samalla vahvistimen etu- ja pääteasteen ominaisuudet.

Kannattaa käyttää tovi sen selvittämiseen minkälainen laite-kytkentä on omaan käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva, ja huomioida asia myös GT-1000:n asetuksissa – jokainen kytkentä-tapa vaatii nimittäin omanlaisensa säädöt, jotta kokonaisuus toimii parhaalla tavalla.

 

Runsaat on herkut

Ensikuulemalta Bossin uusi lippulaiva kuulosti todella hyvältä. Efektejä on saatavilla hulppeat 116 kappaletta ja ne kokoavat yhteen niin vanhaa perinteistä Boss-maailmaa kuin uutta 500-sarjaa, jonka läsnäolo tuokin selvästi lisää hunajaa saataville. Kaikumaailma on erittäin eläväinen ja chorus käyttää mukavasti MD-500:n algoritmejä.

Säröpuolikin soundaa erittäin vahvalta ja käyttökelpoiselta. Uudella MDP-teknologialla lupaillaan mm. tehosteiden parempaa reagointia signaalin voimakkuuteen ja sitä kautta dynamiikkaan ja kosketukseen. 

Kokeiltuani kaikki valmiit ohjelmat läpi oli olo silti hieman hämmentynyt. Joukossa oli paljon isoja kaikuja ja modulaatioi-ta diskanttivoittoisina, ja sellaisenaan niitä on vaikea missään käyttää. Laitteesta löytyi runsaasti ja monenlaista, mutta pikemminkin aihioina kuin valmiina käyttösoundeina. 

Ja kun vaihtoehtoja on näin paljon, niin myös sopivan soundin hakemisessa täytyy nähdä hieman vaivaa. Hyvä lähtökohta saattaakin olla, että ottaa jonkun presetin käsittelyyn ja sammuttaa siitä aluksi kaikki efektit pois päältä. Sen jälkeen voi lähteä rakentamaan äänikombinaatiotansa palikka palikalta. Aikaa kuluu, mutta työ palkitsee lopulta. Näyttö on kuitenkin selkeä, enkä kokenut parametrien säätämistä kovin haastavaksi. 

Tutkimusmatkailuun on lähtöalustaksi 250 presettiä ja saman verran on vapaita muistipaikkoja. Lisäksi Boss Tone Central -verkkosivulta voi noutaa valmiita sommitelmia monenlaisina genre-sidonnaisina kokoelmina tai esimerkiksi Steve Lukatherin ja Marty Friedmanin signeerauksella sinetöityinä kokoelmina. 

GT-1000 keskustelee myös Bluetoothilla iOS- ja Android-laitteiden kanssa. Applikaatiolla voi vaikka studiossa tai keikalla hakea haluamansa soundit, jos ei masiinassa niitä valmiiksi ole. Käytännössä Bluetooth ei ollut aivan niin nopea, kuin olisi voinut toivoa, mutta toimi muilta osin odotusten mukaan.

 

Siinä se on

Käytännössä GT-1000:n efektit tuntuvat kyllä hyvin eläväisiltä, mutta vaativat aika tavalla muokkausta ainakin omaan makuuni istuakseen. On myös osattava sijoittaa efektilaatikoita signaali-ketjussa oikeaan paikkaan sekä tiedettävä, milloin kannattaa vaikkapa käyttää neljän kaapelin metodia. Kyse ei siis ole plug’n play -laitteesta, vaan kaiken kaikkiaan syvempi tietämys signaali-ketjusta ja soundin rakentamisesta on tarpeen. 

Siinä, missä ihastelin MS3:n luonnollista heti valmista soundia, on GT-1000 kanssa uppouduttava asetuksiin luonnollisen äänen löytymiseksi – ei tämä ihan Roots-miehen keikkapeliltä vaikuta. Studiossa vahvistinmallinnukset mikityksineen saattavat olla kuitenkin hyvinkin paikallaan. 

Erityisesti kaiku- ja modulaatio-osasto on nyt hyvin hallussa, vaikkei joku leslie pärjääkään esimerkiksi Strymonin erillispurkille. Akustisen kitaran simulaatiot ovat varsin hyviä ja yltävät aika lähelle GR-55:n maailmaa. 

Mukaan paketoitu loopperi on ihan näppärä perusjuttu, mutta 38 sekunnin tallennusaika ja mahdollisuus kerrostaa soittoa vain yhdelle ja samalle raidalle ei luonnollisestikaan kisaa Bossin Loop Station -sarjan kanssa, vaan on pikemminkin lisä- tai apuväline, jolla aihetta pääsee makustelemaan.

Kaikkinensa GT-1000 on syvällisen tutustumisen arvoinen laite ja tuon syventävän tutkimuksen kautta selvinnee, onko tämä se oikea ratkaisu itselle. Uskon, että toimiva soundi tilanteeseen kuin tilanteeseen kyllä löytyy, mutta niiden hakeminen sekä niille kaikille parhaiten sopivan kytkennän asettaminen tulee viemään hieman aikaa. 

 

Boss GT-1000

Täysin ohjelmoitava multiefekti kitaralle

• 32-bittiset A/D- ja D/A-muunnokset, näytetaajuus 96 kHz
• 32-bittinen prosessointi
• 116 eri efektiä
• 250 valmista ohjelmaa, 250 vapaata muistipaikkaa
• fraasi-loopperi (38 s mono / 19 s stereo)
• tulojakki kitaralle, 6,3 mm
• kaksi efektilenkkiä ulkoisille laitteille 6,3 mm:n jakeilla
• stereolähtö 6,3 mm:n jakeilla (Main out)
• balansoitu linjalähtö XLR-liittimillä (Sub out)
• kuulokeliitäntä, 6,3 mm:n TRS-jakki
• jakit kahdelle ulkoiselle ekspressio-pedaalille
• liitäntä kahden vahvistimen kanavanvaihtojen ohjaamiseen
• USB-liitäntä
• midi in- ja out-liitännät
• virtalähteen liitäntä
• hintaluokka 1000 euroa

Lisätiedot: Roland

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 4/2018. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

21.09.2019
|
Jarmo Lehtelä
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy